Lauantai 27.10.2001. Pohjoisrannikko
Kulkumatkamme Viinistusta Käsmu järvelle
Ryhmämme käsitti 15 ihmistä. Olin ainoa suomalainen, muut olivat virolaisia. Lähdimme kulkemaan Viinistusta etelään kohti Turbuneemea. Kävelyalueemme oli 80 km Tallinnasta itään. Ihmettelimme villisikojen möyhimää maata, mikä oli kuin kynnöspelto. Kuljimme Eru-lahden rantaa Kasispeaan ja edelleen Loobu-joen sillalle.
Pistäydyimme kuvanveistäjä Aivar Simpsonin ateljeessa, jossa oli valu käynnissä. Sain Aivarilta keraamisen taideteoksen matkamuistoksi.
Jatkaessamme kävelyä oli jo hämärtyvä lauantai-ilta ja ihmiset kylpivät pihasaunoissaan. Porukkaamme tuijotettiin ihmeissään saunojen huurteisista ikkunoista kulkiessamme kai liian läheltä saunoja.
Sukelsimme korkeaan kuusikkoon. Olimme kuin satumetsässä, jalkaimme alla oli pehmeä sammalpolku. Lopetimme kävelyt pitkälle hiekkarannalle Käsmu järven kohdalle. Olimme asentaneet aamulla pitkän tukin lopetusmerkiksi. Olev meni pilkkopimeässä uimaan. Sytytin hänelle taskulampun rantahiekalle majakaksi. Kävelimme 20 km. Ajoimme lopuksi Tallinnaan Suur-Ameerika-kadulle Mehiksen iltajuhliin, jossa söimme ja saunoimme itsemme hyviksi.
 |
| Päivämarssi alkoi Viinistusta tutun talon pihalta |
 |
| Media kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan Viro on Euroopan amerikkalaisin maa |
Kuljimme talojen takapihojen kautta
 |
Rannan kehnouden takia kävelimme välillä tiellä
|
 |
| Saavuimme Kasispeaan |
 |
| Viron reipasta nuorisoa. Marju, Angela, Johanna ja Hannes. |
 |
| Tapasimme Petran ja Doriksen Loobu-joen sillan luona |
 |
| Suuri selviytyjä. Muistelimme vahvaa Maikkia. |
 |
| Kraavit ovat kaivettuja, syviä ojia, jotka johtavat mereen. Niiden ylitykset olivat haastavia. |
 |
| Aivar Simpsonin Ladalla oli sarvet ja häntä |
Aivar antoi minulle muistoesineen
Aivarin kaunista taidetta
Näyttelyesineitä
 |
Aivarin pihaa
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti