lauantai 27. huhtikuuta 2019

Viro huhtikuu 2019

Kevään 2019 juhlamatkan Viroon tekivät Masi, Irene, Ulla ja minä. Ajoimme neljän päivän aikana 23-26.4 Masien Dusterilla 1000 km lenkin mitä ihanimmassa säässä. Joka päivä lämpötila nousi +22 asteeseen ja aurinko paistoi. Yövyimme Tartossa, Viljandissa ja Alatskivessä.

Lähdimme reissuun 23.4.2019 klo 9.30 Helsingin Länsisatamasta ms Finlandialla

Tartossa yövyimme Tampere Majassa, joka on ydinkeskustassa

Tartto. Eduard Vilde, Masi, Irene ja Oscar Wilde

Tartto. Struven-ketjun muistomerkki. Kolmiomittausketju kulkee kymmenen maan alueella Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle. Struwe oli baltiansaksalainen matemaatikko ja Tarton yliopiston tähtitieteilijä 1800-luvulla. Suomessa on ollut kaikkiaan 64 mittauspistettä, mm maailmanperintöluetteloon kuuluvat Enontekiön, Aavasaksan, Alatornion ja Korpilahden pisteet. Viron yksi mittauspiste on Tarton tähtitornissa, joka on muistomerkin vieressä. Mittauksilla saatiin tietoa maapallon tarkasta koosta ja muodosta.

Tarton Yliopisto

Ema-joki, Tartto

Tampere Majan nätit ulko-ovet

Apparaatti-Keskus oli lähes valmis

Jakob Hurt (1839-1907) oli kansanrunouden kerääjä. Hän oli myös opettajana Tartossa ja pappina Otepäässä sekä Pietarissa. Hän väitteli tohtoriksi kielitieteen alalta Helsingin yliopistossa 1886. Hänen kuvansa oli Viron 10 kruunun setelissä vuosina 1992-2010.

Kirkon rauniot, Tartto

Ülikooli kohvik, Tartto

Otepään hyppyrimäki on luokkaa K-90


Sangasten linna sattui matkamme varrelle

Poikkesimme Latvian Valkassa

Valkan läpikulkutie

Helmen ritarinlinnan rauniot

Metsäveljien piilopaikan opastaulu

Viron opasteet ovat nykyään selkeät

Näimme Kärstnan komean kartanon

Yövyimme Grand Hotel Viljandissa

Juhlasankari Viljandin ritarinlinnan raunioilla. Siellä vietetään joka kesä folkmusiikkifestivaaleja.

Viljandin riippusilta

Keltavuokot kukkivat

Johan Laidonerin ratsastajapatsas Viljandissa. Hän oli Viron itsenäisyystaistelussa 1919-1920 puolustusvoimain komentaja.  

Viljandi on sympaattinen pikkukaupunki. Kävelimme Johan Laidonerin aukion laitaa ritarinlinnan raunioille.

Masi kuvaa haikaroita. Pesiä oli kaikkialla.

Räpinan kirkon alttaritaulu. Kirkonvanhimmalla oli suuret avaimet, joilla hän avasi meille ovet.

Mehikoorma. Vastarannalla kahden kilometrin päässä näkyy Venäjä.

Tulnnelitie

Näimme paljon tuulimyllyjä

Yövyimme Alatskivi Lossissa


Pühitsan luostari, Kuremäe

Luostarin kirkkosali

Tyttö myi ikkunasta leipää ja hapankaalia

Nurmikolle ei saa mennä, mutta sieltä saa tulla pois

Luostarin siisti puutarha

Haimme luostarin lähteestä parantavaa vettä omiin astioihimme

Pohjoisrannikko, Ontika. Irene kurkistaa 50 metriä korkealta jyrkänteeltä.

Valasteen putous

Kiiun torni oli valitettavasti kiinni. Siellä on ihana kahvila.

Ajoimme Tallinnassa laivaan

Matkareittimme. Neljä päivää ja 1000 km.





torstai 4. huhtikuuta 2019

Azorit maaliskuu 2019

Suomi-Portugali-yhdistys teki onnistuneen avajaismatkan kolmelle Azorien saariryhmän saarelle 24-29.3.2019. Matkalle osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. Matkanjohtajana olivat Oili Liukkonen ja Mika Palo. Vastuullinen matkanjärjestäjä oli Sublu Tour Portugal.

Azorit kuuluvat Portugalille ja muodostuvat yhdeksästä tuliperäisestä saaresta keskellä Atlanttia. Ne sijaitsevat 2000 km Lissabonista länteen ja 4000 km Bostonista itään. Saaret ovat 700 km pituisella alueella. Keskialueella on viisi saarta: Graciosa, Terceira, São Jorge, Pico ja Faial. Niistä 200 km itään sijaitsevat pääsaari São Miguel ja Santa Maria. 300 km länteen sijaitsevat Flores ja Corvo. Kävimme São Miguelilla, Faialilla ja Picolla.



Lentomme lähti Helsingistä 24.3.2019 aamuyhdeksältä. Lissabonissa oli tunnin pysähdys ja koneenvaihto. Tässä olemme laskeutumassa São Miguelin saarelle Ponte Delgadan lentokentälle.

Laskeuduimme Ponte Delgadaan klo 14.20. Aikaero Suomeen on kolme tuntia. Lentomatkamme Suomesta kesti 8 tuntia ja 20 minuuttia.

Heti majoittumisen jälkeen tutustuimme jalan Ponte Delgadan keskustaan

Olimme ison ja vanhan puun varjossa

Ponte Delgadan satamaa

Asuimme Ponte Delgadassa Hotel Golegiossa, joka on joskus ollut koulu

Toisena päivänä lähdimme reissuun bussilla. Pysähdyimme Ribeira Grandessa ja kävimme liköörimaistiaisissa.

Yhteiskuva 900 m korkeudessa keskellä São Miguelia. Taustalla kraaterijärvi Lagoa do Fogo.

Furnasissa valmistetaan ruokaa kuumissa poteroissa. Liha kypsyy kuudessa tunnissa ja kala neljässä. Nautimme juuri valmistunutta ateriaa tuoreeltaan ravintola Vale das Furnasissa.

Osa porukastamme kävi uimassa ja toiset ottivat kuvia. Furnasin suuren, rautapitoisen lähteen lämpötila on +39 astetta.

Kallat kukkivat nätissä maisemassa

Saavuimme yöksi takaisin Ponta Delgadaan. Kuva on  kolmannen päivän aamukävelyltä ennen aamiaista.

Ajoimme vuoristoon. Jokaisen kummun alla on tulivuori

Vuoren päällä oleva hotel Ponte Palace on ollut vuosia autiona

Ponte Palacen vierestä näkyi kaksi kraaterijärveä. Etualalla Lagoa Verde ja takana Lagoa Azul.

Lensimme Ponte Delgadalta Faialin saarelle. Propelikone oli Bombardier Q 200. Lento kesti 45minuuttia.

Hotellimme Faialilla oli Azoris Faial Garden. Viivyimme siellä kolme yötä. Myös saunoin. Tylö-kiuas.

Lähdimme neljännen päivän aamuna klo 7.30 Faialin saaren Hortasta laivalla Picon saarelle. Merimatka kesti puoli tuntia.

Horta jäi taaksemme

Olemme saapumassa Picon saarelle Madalenan satamaan. Picon tulivuori on toimiva ja 2351 m korkea.

Ajoimme busssilla tarkastamaan Picon viinitarhoja. 

Viinipensaat ovat kiviaitojen reunustamissa osastoissaan. Pensaat leikataan syksyisin, pieniä versoja on jo näkyvillä. Syksyllä sadonkorjuun aikaan kiviaidat ovat köynnösten peitossa. 

Picon tulivuori hallitsee saartaan

Valaanpyyntimuseossa oli pitkä vene, jollaisia käytettiin valaanpyynnissä. Mastot pystytettiin ja purjeet nostettiin vasta pyyntihetkellä ja laskettiin alas keihästyksen jälkeen. Köliä ei ollut.

Taulu valaanpyyntimuseossa kuvasi Pico-tulivuorta ja valaanpyyntiveneitä



Lounas Picon saarella ravintola O Lavradorissa

Viininmaistiaisten jälkeen palasimme laivalla takaisin Faialin saarelle.

Neljännen päivän aamukävelyllä satamassa. Purjelaivan perässä luki Fryderyk Chopin, Szczecin. Laitureilla ja sataman muureissa oli tuhansittain purjehtijoiden maalauksia, myös suomalaisten tekemiä.

Thalassan keulassa oli merenneito 

Lähdimme kiertämään bussilla Faialin saarta. Hortan matkailutoimiston järjestämä maistiaispöytä oli risteilyaluksen matkustajia varten, mutta me ehdimme ensin.

Edellisen kuvan risteilyslus Hortan satamassa näköalapaikalta katsottuna

Mika pitää esitelmää Neitsyt Marian patsaalla

Ajoimme ylös vuorille keskelle Faialin saarta, josta oli näkymä naapurisaarelle Picolle

Caldeira. Vuoren päällä oli tulivuoren kraateri. Pohjalle on pudotusta 400 m. Kraaterin pohja on upottavaa suota, eikä sinne ole lupa mennä ilman tulivuoriopasta.

Lounas Faialin saarella Snack Bar Aldinassa

Kaunista on

Tauko näköalapaikalla

Tulivuorirantaa

Oppaamme Mika ja paikallinen opas, joka on yksi saaren seitsemästä tulivuorioppaasta

Kävelimme bussilta majakalle

Näkymä majakan huipulta

Laavaa ja vain laavaa. Edellinen tulivuorenpurkaus oli 21 vuotta sitten.

Ilta saa, varjot pitenevät

Saavuimme takaisin Hortaan. Ylimpänä hotellimme. Pian alkavat lähtöjuhlamme ravintola Paronissa.

Lähtöjuhla. Kiitimme Timon johdolla Mikaa ja Oilia, samoin kuin Sublu Toursin pääjohtajaa, oppaita ja autonkuljettajia. 

Kuva aamiaispöydästä viereiselle Picon saarelle juuri ennen auringonnousua edelliseltä aamulta. Aamiaisen jälkeen lähdimme saarelle. Aurinko nousi klo 6.50 tulivuoren vasemmalta puolelta.

Terveiset minulta! Matka oli yhtä juhlaa.

Viidentenä päivänä lähdimme Hortasta Lissaboniin, jossa koneenvaihtoväli oli kahdeksan tuntia. Monet lähtivät kaupungille. Itse lähdin Ullan ja Paulan kanssa ravintola Pinoquioon välipalalle. Rodolfo ei ollut paikalla.