SAARIMATKA HIIDENMAALLE 25-27.2.2022
Päätimme lähteä hiihtomatkalle Hiidenmaalle ja sen lähisaarille Kaevatsi laidille ja Saarnaki laidille, vaikka ilmat olivat alkaneet huolestuttavasti lämmetä. Ilmatieteen Laitoksen jäätilannekatsauksen mukaan Väinamerellä oli vielä viikko ennen matkaamme 10-25 cm jäätä. Edelleenkin siellä oli öisin muutama aste pakkasta, mutta päivisin muutama lämpöaste. Ajoittain oli satanut vettä. Viro täytti 104 vuotta matkaamme edeltäneenä päivänä. Samana päivänä 24.2.2022 venäläiset hyökkäsivät Ukrainaan.
Edellinen rannikkokävelymme oli syksyllä 2019 Latviassa Liepajasta Liettuan rajalle. Sen jälkeen kävelimme metsäkävelyn lumettomassa Pohjois-Virossa helmikuussa 2020, minkä jälkeen emme ole koronarajoitusten takia tehneet yhtään yhteistä kävelymatkaa.
PERJANTAI 25.2.2022. HELSINKI-TALLINNA-HIIDENMAA
Lähdin aamuseitsemältä tallustelemaan kotoa reppu selässä, suksipussi ja kassi käsissä kohti Helsingin Länsisatamaa liukkaita jalkakäytäviä pitkin. Jäätyneestä lumesta oli muodostanut katujen varsille likaisia lumivalleja. Tapasin Suomen maajoukkueen muut jäsenet eli Manun ja Tuomaksen terminaali kakkosessa tunnin liukastelun jälkeen.
Laivamme Eckerö Linen ms Finlandia lähti Tallinnaan yhdeksältä. Laitoimme suksipussimme jonkun kaapiston välikköön ja istuuduimme laivan keularavintolaan omaan loossiin. Koronapandemia oli hellittämässä. Teho-osastoilla oli ollut pahimmillaan 70 potilasta, nyt määrä oli puolittunut. Maskeja oli käytettävä edelleen yleisissä tiloissa, kuten busseissa, ratikoissa, laivoissa, kaupoissa, kauppakeskuksissa, konserteissa, kirjastoissa. Laivamme oli tupaten täynnä. Saavuimme Tallinnaan klo 11.15.
Indrek oli meitä vastassa Tallinnan sataman A-terminaalissa. Sukset, reput ja kassit autoon, sitten matkaan. Jos pidämme kiirettä, ehdimme Rohukülaan klo 13.30. Näin tapahtuikin, ajoimme Hiidenmaan lauttaan viisi minuuttia ennen sen lähtöä. Söimme paatissa seljankaa ja borskeittoa. Meri oli osassa matkaa hyvässä jäässä. Merimatkan kesto oli tunti ja 15 minuuttia.
Saavuttuamme Heltermaan satamaan, lähdimme varmuuden vuoksi tarkastamaan jäätilanteen Kaevatsi laidin ja Saarnaki laidin suunnalta. Molempien saarten kierto oli hiihtosuunnitelmissamme. Ajoimme lumisessa talvimaisemassa Hiidenmaan kaakkoisrannalle, jossa suumme loksahtivat auki. Meri oli auki molempien saarien ja Hiidenmaan välillä. Kävimme Sarven rannassa sekä Salinõmmen satamassa. Vain jossain kaukana ulapalla pilkotti vähän jäätä. Voi surkimus! Saarien kiertämisestä ei nyt tule mitään. Pitää sitten ottaa käyttöön varasuunnitelma B.
Ajoimme Kärdlan Selveriin ruokaostoksille ja sen jälkeen kämpille. Petra oli varannut meille majoituksen Kärdlan pientalokaupungin Posti Hostelista kirkon vierestä. Virolaiset vaeltajat, 11 henkeä, tulivat Hiidenmaalle seuraavalla laivalla. He saapuivat hostelille samaan aikaan, kuin me. Piha oli jäinen ja liukas. Suomalaiset ja Indrek majoitettiin omaan taloon, jossa oli myös hostelin sauna. Söimme illallisen Ravintola Rannapaargussa, koronapassit tarkastettiin. Loppuillan saunoimme hartaasti. Sauna oli jatkuvalämmitteinen puusauna, joka lämpeni kuumaksi.
LAUANTAI 26.2.2022. VARASUUNNITELMA B.
Lähdimme aamupuuron ja kahvin jälkeen toteuttamaan varasuunnitelmaa B. Meiltä oli jäänyt vuonna 2011 kävelemättä Hiidenmaan länsirannikolla kahden kilometrin pituinen osuus Mänspestä Haldin satamaan. Paikalla paukkui silloin, oli käynnissä hirvenmetsästys. Emme uskaltaneet mennä metsään punaliivisten pyssymiesten sekaan.
Ajoimme Haldin satamaan kuuden hengen porukalla ja kahdella autolla. Muut jäivät hoitamaan neljää pientä vaelluslasta hosteliin ja läheiselle luonnonsuojeluslueelle.
Aurinko paistoi ja oli mukava tunnelma. Maa oli lumeton, joten laitoin sukset takaisin autoon. Ei ollut hiihtokeli. Lähdimme tarpomaan Haldin satamasta kohti Mänspeä jalan. Ranta kasvoi heinää, puusto oli tiheää katajikkoa. Saavuimme pirstaleisen jääkentän jälkeen kraaville eli kaivetulle, kolme metriä leveälle vesiojalle, joka ulottui rannasta syvälle metsään. Koko seutu oli täynnä näitä hankalia kraaveja. Petralla oli nastakengät, muut liukastelimme jäälaattojen päällä, jotka kestivät painomme tai murtuivat astuessamme niille. Yksi laatta ei kestänyt, upposin painanteeseen. Vaelluskengät hörppäsivät kylmää vettä.
Huutelimme joukkomme kraavin jälkeen kasaan. Kulku jatkui tiheässä sekametsässä poukkoilemalla edestakaisin kuivia paikkoja etsien. Tuomas pääsi laajan vesiesteen yli, kun raahasi pitkän puunrungon sillakseen. Emme seuranneet häntä, vaan lähdimme koukkaamaan sisämaahan kiertäen vesiesteen kauempaa. Vastaan tuli Liigioja, parin metrin levyinen virtaava joki. Sen takaa erottui viidakossa jonkun talon sammaloitunut katto.
Jokien ylityksissä ovat usein olleet apuna niiden yli kaatuneet puut, kuten nytkin. Olev lähti joen ylitykseen ensin. Siltapuu oli oksaton ja paksu. Alku meni hyvin, mutta sitten laho puu murtui ja mies tippui vyötäröä myöten kylmään kylpyyn. Hän pääsi omin voimin nopeasti vastarannalle talon pihaan. Me muut löysimme uuden siltapuun vähän matkan päästä.
Talo oli vanha, mutta hyväkuntoisen näköinen, maalaamaton autio pyöröhirsitalo. Kurkistimme takahuoneen ikkunasta sisään, kalustona oli pölyn peitossa olevia massiivisia, mustia nahkatuoleja. Kuisti oli veden ympäröimä, vain valmiiksi märkä Olev pääsi sinne. Sähköt oli vedetty vuonna 1990. Kaapeli kulki maan päällä näkyvissä. Rakennukselle ei johtanut minkäänlaista tietä. Myöhemmin selvisi, että talo oli metsästysmaja. Tuomasta ei näkynyt missään.
Matka jatkui pöpelikössä sisämaahan kohti Mänspeä, rannalle päin ei voinut mennä vesipainanteiden ja metsän tiheyden vuoksi. Lisäksi siellä näytti olevan uusi kraavi. Tulimme takaniitylle ja sitten talojen luo. Tapasimme Tuomaksen lähellä Mänspe Kabelia ja otimme päähineet pois juhlakuvaa varten. Nyt oli puuttuneet kaksi kilometriä kävelty ja Hiidenmaa kierretty täydellisesti. Olimme lopettaneet saarikävelymme nro 32/2011 ensimmäisen päivän Mänspeen 8.10.2011 ja aloittaneet seuraavan päivän kävelyn Haldin satamasta. Nämä kaksi kilometriä jäivät silloin kulkematta.
Kävelimme tietä pitkin isolle tielle ja sitä pitkin kohti Haldi sadaman risteystä ja edelleen satamaan. Kaikkiaan kävelimme 9 km. Nuotiota ei tehty, kahvia ei keitetty. Koukkasimme kotimatkalla Kõpun majakalle, mikä oli kiinni. Se on rakennettu 1500-luvulla ja on maailman vanhin majakka, joka on ollut käytössä yhtäjaksoisesti siitä asti.
Perillä kotona söimme jotain käytyämme ensin Rimissä kaupoilla. Olin kylmissäni ja aloin palella. Kohdaltani ilta meni rauhallisesti puettuani kaikki vaatteet päälle kuuman löylyn jälkeen. Kun vähitellen lämpenin, vähensin vaatteita yksi kerrallaan. Lopulta tokenin.
SUNNUNTAI 27.2.2022. NOSTALGIAMATKA VIRON RANNIKOLLE 1.
Neuvottelujen tuloksena päätimme olla koko päivän turisteina. Osa porukasta lähti jo aamulla Tallinnaan. Viisi urhoollista ajoi Tahkunan majakalle, josta kävelimme Tahkunan niemen pohjoisrantaa pitkin kohti itää. Sää oli lähes kesäinen. Tuuli kävi lounaasta metsän takaa, rantamme oli tyyni. Maa oli lumeton. Tuomas ja Manu löysivät Pietari Suuren merilinnoitukseen kuuluvan bunkkerin, jonka verkko-oven lukko oli murrettu. He laskeutuivat pilkkopimeään bunkkeriin, Tuomas jopa kolme kerrosta maan alle. Bunkkeri on rakennettu tsaarinvallan aikana ja kunnostettu neuvostoajalla. Käytävät ja luolat oli kalkittu ja hyvässä kunnossa, ummehtuneisuutta tai kosteutta ei ollut. Tahkunan majakan vieressä oli Estonian muistomerkki. Teimme 11 km:n päiväkävelyn.
Tämä oli ensimmäinen nostalgiamatkamme. Virallinen rannikkovaelluksemme samalle alueelle käveltiin lokakuussa 2009. Teimme silloin kahden päivän reissun Malvastesta Kärdlaan. (Viron saarimatka 25).
Ajoimme Tahkunasta suoraan lautalle, joka lähti Heltermaan satamasta klo 15.30. Suunnittelimme lautan ravintolassa muiden retkeläisten kanssa tulevaa matkaamme juhannuksena 2022 Liettuaan.
Indrek ajoi Tallinnassa suoraan D-terminaalille, josta Tallink Super Star lähti Helsinkiin klo 19.30. Laiva oli taas täysi, mutta onneksi löysimme rauhallisen pöydän, emme varanneet hyttiä. Eteläisen Suomen hiihtolomat olivat juuri päättymässä.
ITÄMRREN SUURIMMAT SAARET:
Gotlanti 3182 km2 57 400 asukasta
Saarenmaa 2672 km2 30 000 asukasta
Öölanti 1341 km2 24 700 asukasta
Hailuoto 1083 km2 958 asukasta
Hiidenmaa 989 km2 8 000 asukasta
Ahvenanmaa 685 km2 26 700 asukasta
Bornholm 588 km2 39 900 asukasta
