AUTOMATKA VIROON 10-13.8.2021
(Ajoreitti jutun lopussa))
Matkailu Viroon oli elpymässä, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kulkutauti jyräsi edelleen, korona oli alkanut alkuvuodesta 2020. Tallinnan Raekoja plats ammotti tyhjyyttään, turisteja ei ollut. Laivat kulkivat kuitenkin normaalien aikataulujen mukaan Helsingin ja Tallinnan välillä, mutta huomattavan vajaina. Risteilyjäkin järjestettiin siten, että laivat kulkivat mm. Helsingistä Tallinnan kautta Maarianhaminaan ja samaa reittiä takaisin. Koronan neljäs aalto on alkanut vaimeana. Rokotuksen oli saanut suomalaisista 69% kerran ja 42% kahdesti. Virolaisia oli rokotettu saman verran. Lähdimme reissuun, autoon asettuivat Kaija, Jarmo, Ulla ja minä. Kukin meistä oli saanut kaksi rokotusta. Jälkimmäisistäkin piikeistä oli kulunut vaadittava kahden viikon aika.
TIISTAI 10.8.2021
Aamu oli kaunis ja lämpötila +16 astetta, kun lähdimme Helsingin Länsisatamasta klo 9.00 kohti Tallinnaa. Laivamme oli Eckerö Linen ms Finlandia. Meri oli tyyni ja matkamieli korkealla. Kapteenin loungessa seitsemännellä kannella meitä odotti yllätyksenä kylmä kuohuviini jääkulhossa. Kanta-asiakkuudestani oli hyötyä. Kaija ja Ulla järjestivät aamiaispöydän, jossa oli mm. lohivoileipiä. Saavuimme Tallinnaan klo 11.15.
Huomattava osa autoista jäi laivaan. Ostosmatkailijat eivät poistuneet lautasta. Ajoimme satama-alueelta suoraan kaupungille, mitään koronatarkastusta ei ollut. Jarmo toimi kartanlukijana ja opasti meidät Tarton maantielle Stockmannin, Lennart Meren Kansainvälisen Lentokentän ja Ülemiste järven ohi. Tankkasimme Circle Q:ssa, jossa diesel maksoi 1,22 euroa litra. Helsingin hinta oli 1,50.
Tarton maantiestä ei ole muuta sanottavaa, kuin se, että se on yksitoikkoinen moottoritie tasaisessa maisemassa. Vanha tie Raplan kautta on mukavampi, mutta meillä oli kiire syömään.
Saavuimme Tarttoon vähän ennen kahta. Matkaa Tallinnasta tuli 183 km. Saimme Tampere Majan yläkerrasta sviitin, jossa oli etuhuone ja takahuone. WC ja keittiö olivat etuhuoneen puolella. Autolle oli parkkipaikka sisäpihalla. Tampere Maja on sympaattinen hirsirakennus Tarton ydinkeskustassa yliopiston vieressä. Lähdimme kylille.
Luimme I-padilta Hesarin ennen aamiaista. Tampere Maja oli loppuunmyyty. Varauksessamme oli jotain häikkää, sillä seuraavan yön varaustamme ei näkynyt listalla. Henkilökunta oli pahoillaan ja antoi minulle keskustasta kolme samanhintaista vaihtoehtoa seuraavaksi yöksi. Varasin pikaisesti läheiseltä Lossikadulta apartementoksen.
Lähdimme kävellen Aparaaditehtaalle. Kuljimme Vanemuise-Teatterin ohi Eliel Saarisen suunnittelemaan Paavalin kirkkoon. Näimme samankaltaisuutta Helsingin rautatieaseman kanssa. Kirkkoa vastapäätä oli Aparaaditehas. Kävimme yhdessä galleriassa, sisäpihalla ja kahvilassa. Palasimme takaisin Toomemäen kautta. Kävelimme Pirun- ja Enkelinsillan ali lounaalle Ülikooli kohvikiin. Ajoimme auton sateessa uuteen yöpaikkaamme. Rouvat poikkesivat matkalla Rimissä ostoksilla. Auton vasemman takaoven lukitus hajosi eikä ovi mennyt enää lukkoon, vaan jäi raolleen longottamaan. No, ajetaan auto yöksi niin lähelle aidan viereen, etteivät ulkopuoliset saa ovea auki.
Ajoimme Apartmenttiin Lossi 32:een. Asunto nro 3 oli meille sopiva. Jarmo ja Kaija saivat makkarin, Ulla makuualkovin ja minä olkkarin sohvan. Alkoi rankkasade ja auton ovi oli raollaan! Pingotimme Jarmon kanssa liinan takaovien sisäkahvoista niin tiukalle, että oven merkkivalo ei enää palanut. Kastuimme läpimäriksi ja penkitkin kastuivat temppuillessamme.
Majapaikkamme oli aivan Püssirohukelderin oven edessä. Lähdimme krouviin päikkärien jälkeen. Asiakkaita oli viidesosa kapasiteetista. Otimme pöydän parvelta ja pidimme tunnelmasta. Paikka on maailman korkein pub, sisäkorkeus 10,2 metriä. Sade oli lakannut. Postimees näytti seuraavana päivänä kuvia tulvivan Tarton kaduista.
Kävelimme ravintola Wernerin yläkertaan illalliselle. Paikka täyttyi heti tultuamme. Tilasimme possunleikettä, lohta ja risottoa. Ihmiset elelivät paljon vapaammin, kuin Suomessa. Kukaan ei käyttänyt maskeja ravintoloissa eikä kaupoissa. Suomessa aikuiset käyttivät kasvosuojia kaupoissa ja yleisissä sisätiloissa, monet ulkonakin.
Kävelimme pienen iltakierroksen Raekoja platsin ympäristössä ja painuimme yöpaikkaamme, joka oli aivan lähellä.
TORSTAI 12.8.2021
Nautimme aamiaisen Wernerissä, minkä jälkeen marssimme Kasvitieteelliseen puutarhaan. Ulkoalue oli laaja ja siellä oli tuhansia kasveja mitä siisteimmäässä järjestyksessä.
Palasimme kotiin Toomemäen kautta, jossa kävelimme kirkonraunioiden läpi. Perillä emäntämme Kerli esitteli majatalomme ylimmän kerroksen huoneiston, jonka terassilta oli näkymät viereiselle Püssirohukelderille sekä puiden yli kaukaisuuteen yli kaupungin. Pakkasimme auton ja lähdimme.
Ajoimme Turuntien Info-Auton Volvo-huoltoon. Jarmo piteli kurveissa vasenta takaovea kiinni kaksin käsin. Näytin huoltomiehelle oven ja pyysin tarkastamaan vian. Siksi ajaksi menimme lounaalle viereiseen Hansa Hooviin, joka oli saksalaistyyppinen, viihtyisä hotelli-ravintola. Tosin saksalaista olutta ei ollut saatavilla, vain virolaista. Otin veden. Oven lukosta oli tippunut näkymättömiin joku palanen, mutta ovi toimii, kertoi huoltomies. Korjaamo velotti tarkastuksesta tunnin taksan.
Lähdimme ajamaan Tartosta itään suuntana Alatskivi Loss. Se löytyi tunnin ajetuamme heti kaupassakäynnin jälkeen. Sain Ullan kanssa Tornihuoneen. Kaijalle ja Jarmolle järjestyi Kammerteenri tuba. Linnan esikuvana on ollut Balmoralin linna Skotlannissa. Teimme kävelyn linnan puistoon ja lammen rantaan.
Pukeuduimme illallista varten ja astuimme ravintolaan. Alkudrinkeiksi saimme negronit. Pääruoaksi tilasin villisikaa, muut lammasta. Lopuksi tarjoiltiin portviiniä 4,5 litran pullosta. Poika kertoi pitkät tarinat linnan kummituksista ja Viron koronatilanteesta.
PERJANTAI 13.8.2021
Pyöreä petimme täytti koko tornin. Siellä oli hyvä nukkua. Pienen aamukävelyn jälkeen nautimme aamiaisen, jota tarjoili ystävällinen rouva. Olimme ruksanneet ennalta aamiaisvalikoimamme. Lähirakennuksia kunnostettiin Sipulitien tarpeita varten. Lähdimme Sipulitielle.
Ajoimme pikkuteitä pitkin Peipsijärven rannoilla pysähtyen autiolle uimarannalle. Kallasten ja Mustveen välillä oli paljon asutusta ja tienvarret niin asuttuja, että talo oli talossa kiinni kilometrien matkalla. Ihmisiä ei juuri näkynyt ja liikenne oli hiljaista.
Erkaannuimme Peipsijärvestä ja ajoimme Kuremäkeen Pühitsan nunnaluostarille. Kävimme kirkossa, jossa ei saanut kuvata. Palloilimme luostarin puutarhassa. Leivän ja hunajan myynti olisi ollut vasta seuraavana päivänä. Nostin lähteestä limpsapullollisen parantavaa elämänvettä. Söimme sopat luostarin vieressä olevassa kahvilassa. Kiire laivalle painoi päälle.
Ajoimme Tarton tietäkin yksitoikkoisempaa Narvan tietä pitkin Tallinnaan. Matkalla tankkasimme ja kävimme Lasnamäen Selverissä. Tulimme satamaan kolme varttia ennen ms Finlandian lähtöä.
Meillä oli ikkunahytti, minne Ulla ja Kaija loihtivat seisovan pöydän. Laivan myymälä ammotti tyhjyyttään. Laivamatkan kesto oli klo 18.30-21.00.
Helsingissä jokaisen auton kuskilta ja matkustajilta kysyttiin rokotuksista. Näytimme Omakannasta tallentamamme sivun, jossa oli merkinnät kahdesta piikityksestä. Niillä tiedoilla pääsi läpi.
Ehdimme kotiin Kymmenen Uutisille. Teimme matkaa 530 km.
