Viron saarimatka 1. Muhu. Kuivastu- Püssinina-Tamse. Syyskuu 2004

TRANS ESTONIAN COAST WALKERS

Taustaa: Kuljimme suomalais-virolaisella ryhmällä koko Viron rannikon rantoja pitkin 12.9.1998-21.8.2004. Teimme kuuden vuoden aikana 33 viikonloppureissua. Matkapäiviä kertyi 51. Kuljimme Tallinnasta pohjoisrannikkoa pitkin etappi etapilta vuoroin kohti itää Narva Jõesuuhun ja vuoroin Tallinnasta länteen Latvian rajalle Iklaan. Yhteensä rannikkomatkaa kertyi 1013 km.

VIRON SAARIMATKA 1

ENSIMMÄINEN KÄVELYPÄIVÄ, LAUANTAI 25.9.2004. KUIVASTU-PÜSSININA

Aloitimme ensimmäisen saarikävelyn sateisena lauantaina-aamuna Kuivastun satamasta Muhulta. Lähdimme Kuivastusta kohti pohjoista aloittaen Muhun kierron vastapäivään. Meitä oli matkassa kuusi virolaista ja kaksi suomalaista.

Aluksi yritimme säästellä vaelluskenkiämme, mutta kun eteemme sattui alavia rantaniittyjä, jotka sadevesi oli tehnyt laajoiksi järviksi, ei auttanut muu kuin mennä läpi vain ja antaa veden mennä kenkien varsista sisään. Matkalle sattui Lallin pieni satama, yksi kaivettu metrin syvyinen oja eli kraav ja Kautliku pank, joka oli suomupintaista kalliota oleva rantatörmä kohoten kuuden metrin korkeuteen. Lopetimme kävelyt Püssininassa olevalle talolle, jonka ulkogrillissä paistoimme makkarat. Talon väki oli poissa. Vietimme yön Muhun länsirannalla Tamsessa virolaisten kävelijöiden sukulaistalossa. Naiset ja lapset nukkuivat sisällä ja kolme miestä teltassa takapihalla. Päivän kävelymatka oli 12 km.

Etappimme olivat Muhu 1 ja 2

Muhu 1 ja 2

Kävelyreittimme olivat Kuivastu-Püssinina ja Tamse-Püssinina

Kuivastun pohjoispuolen alavat rantaniityt olivat sateiden jäljiltä veden vallassa

Lallin pieni satama Itä-Muhulla

Kautliku pank

Vaikeaa kulkumaastoa liukkailla kivillä Kautlikun törmän alla

Lopetimme päivän kävelyn Püssininaan ja paistoimme grillissä makkarat. Mökin isäntäväki oli poissa. 

TOINEN KÄVELYPÄIVÄ, SUNNUNTAI 26.9.2004. TAMSE-PÜSSININA

Seuraavana aamuna lähdimme vaellukselle Tamsen yötaloltamme. Kulkusuuntamme oli myötäpäivään pohjoista kohti pitkin Muhun rantoja. Tamse on Muhun länsirannalla. Oli poutaa.

Pallasmaalla maa oli kovaa ja helppokulkuista. Tammiski nukk-niemessä ihmettelimme 200 metrin pituista käyttämätöntä muulia eli aallonmurtajaa, jonka päähän meni tie. Taloja tai veneitä ei näkynyt missään. Muhun pohjoisimman niemen Seaninan jälkeen tapasimme kaksi surullista kalastajaa Nömmkylan rannassa. He olivat siivoamassa kalakombinaatin tiloja, kombinaatti oli juuri lopettanut toimintansa. Kalastus ei enää kannattanut.

Muhun rantanähtävyys on Yygu pank, jonka päälle kiipesimme. Kalliot olivat kuin Etelä-Dakotan Mount Rushmore pienoiskoossa. Maan kohoamisen takia kalliot olivat jonkin matkaa sisämaahan rannasta. Lopetimme kävelyt Püssininaan. Teimme matkaa 18 km.

Petra keräsi kuivakukkia Pallasmaalla

Pitkä muul eli aallonmurtaja. Tammiski nukk.

Lapset kiipesivät kivelle

Ihmiset ja sienet somassa piirissä pienen puun ympärillä

Olev ja Antti

Kävelyn jälkeen Paavo ja Hannes odottelivat noutoautoja Lõetsassa

 

Viron saarimatka 2. Saarenmaa. Väinä tamm-Kübassaare-Lyhike. Helmikuu 2005

VIRON SAARIMATKA 2

Toinen saarireissumme oli hiihtomatka Saarenmaalle. Suomalaisia hiihtäjiä oli kolme ja virolaisia 12.

Suomen joukkue matkusti Helsingistä Tallinnaan hiihtoa edeltäneenä päivänä Silja Europalla. Laivan entinen nimi oli Sally Albatros, jolla on historiansa aikana ollut paljon huonoa onnea. Kerran se on palanut ja kerran se oli upota, mutta taitavan kapteenin onnistui ohjata se matalikolle, jossa se vajosi vain muutaman metrin. Jokin aika sitten se kolhi kylkiään Pietarin satamassa.

ENSIMMÄINEN HIIHTOPÄIVÄ, LAUANTAI 26.2.2005

Aloitimme hiihdon Saarenmaata esittävän karttataulun luota Väina tammen juuresta. Karttataulun luona oli paikoitusalue. Suomalaisten autona oli punainen laina Nissan.

Hiihtosuuntamme oli kohti etelää myötäpäivään Saarenmaan rantoja pitkin jäällä. Jään paksuus oli 20 cm ja sen päällä oli kovaa lunta muutama sentti. Aurinko paistoi ja pakkasta oli 12 astetta.

Kesken matkaa meidät yllätti läpinäkemätön lumimyrsky, joka ei onneksi kestänyt kauaa. Sen jälkeen ajauduimme avoveden partaalle, jossa uiskenteli joutsenia. Loppumatkalla ennen Kübassaaren majakkaa oli ahtojäitä. Toiset kiersivät ne ja toiset menivät vaivalloisesti ahtojääalueen läpi. Kellään ei ollut puusuksia, jotka olisivat varmasti katkenneet. Lopetimme hiihdon Kübassaaren majakalle auringon laskun aikaan klo 17.45. Hiihtomatka oli 20 km.

Majapaikkamme oli Saarenmaan toisella puolella 60 km päässä pienessä Leisin kylässä Triigin sataman lähellä. Meille oli varattuna puolet pitkästä kaksikerroksisesta majatalosta. Teimme iltaruokamme ja pääsimme saunaan. Nukuimme lakanoiden välissä.

Etappimme olivat Saarenmaa 1 ja Saarenmaa 2

Saarenmaa 1 ja Saarenmaa 2

Hiihdimme reitin Väina tamm-Kübassaari-Lyhike. Kartassa myös Leisi.

Leisin yötalomme

Valmistimme yötalossa itse ruokamme

Lähdimme hiihtämään Saarenmaa-kyltin luota

Karoliina Martterhornilla

Joudumme pian lumimyrskyyn

Evästauko Kõrkveressä

Joutsenia avovedesssä

Tammikuun tulvan tuhoja

Tauko vähälumisella paikalla

Jokke tauolla

Lumi oli märkää. Suksi ei luistanut, vaikka pakkasta oli 12 astetta.

TOINEN HIIHTOPÄIVÄ, SUNNUNTAI 27.2.2005

Toisena päivänä jatkoimme siitä, mihin olimme edellisenä päivänä lopettaneet. Valitsimme hiihtorantamme Kaakkois-Saarenmaalta siksi, että ranta oli liian sokkeloinen ja soinen kesällä kulkemiseen. Kovalla jäällä eteneminen oli helppoa.

Ajoimme Kybassaaren majakalle syvissä kuorma-auton jättämissä urissa autojen pohjat kovaa lunta ja kiviä raapien. Tietä ei oltu aurattu koko talvena.

Hiihdimme Udriku laidin ja Muraja-saaren eteläpuolitse avomeren reunassa kohti vaaleaa tehtaanpiippua ja tummaa majakkaa, jotka siinsivät kaukana. Ilma oli taas mitä mainioin. Hiihto sujui reippaasti ja kun tulimme pitkään, katajaa kasvavaan saaren, näimme edessämme punaiset Lyhiken rantatalot. Reissu loppui talojen luo klo 15.00. Teimme latua 12 km.

Kybassaaren tiellä Olevin autosta puhkesi takarengas. Koska varapyörän vaihtamisessa meni aikaa, meillä oli lupa ohittaa autojono Kuivastun satamassa lauttaan ajettaessa ja ajaa suoraan lauttaan. Me suomalaiset olimme ihmeissämme tästä etuilusta, mutta virolaiset ystävämme sanoivat totisina, että  rengasrikkomme vuoksi niin sai tehdä.

Aloitimme toisen päivän hiihdon Kübassaaran majakalta

Toisenakin päivänä oli hyvä hiihtosää

Katrin ottaa aurinkoa

Tauko pitkällä ja kapealla, katajaa kasvavalla saarella

Lyhiken laiturit ja talot. Hiihto oli lopuillaan.

Jokke ja Ana iloisina maalissa

Olevin autosta puhkesi takarengas Kübassaaren tiellä

Viron saarimatka 3. Muhu. Tamse-Väinä tamm-Pädaste. Toukokuu 2005

SAARIMATKA MUHULLE 14-15.4.2005

Matkakohteemme oli jo tutuksi tullut Muhun saari, joka kuuluu Saarenmaan maakuntaan. Laivaliikenne Viron mantereelta Saarenmaalle tapahtuu ensin Muhulle, sitten ajo Muhun läpi ja sitten neljän kilometrin pituista pengertietä Saarenmaalle. Tie menee Väina tammen päällä. Väinä tamm on suomeksi Salmen pato.

Meitä oli 17 virolaista ja 5 suomalaista, kun aloitimme reippailut Tamsen rannasta pitkin Muhun rantoja kohti etelää. Muhun kiertosuuntamme oli vastapäivään.

Ranta oli alavaa niittyä ja sää aurinkoinen, mutta tuulinen. Ihmettelimme tammikuun tulvan tekemiä korkeita kaislavalleja rantakatajikoissa. Merivesi oli noussut Helsingissä 1,5 metriä Kauppatorin puoleen väliin asti, mutta näillä seuduilla vedenpinnan nousu oli tuplasti enemmän. Koguvan Vanatoan pihalla pidimme iltapäivätauon, josta jatkokävely Väinä tammelle tapahtui alavalla heinikkorannalla.

Majatalomme Käspri Kodumajutus oli Koguvan kylässä. Sauna oli lämmin saapuessamme sinne kävelyn jälkeen. Maie Scmuul oli valmistanut illalliseksi herkullista kalkkunaa, lihapullia ja salaattia.
Päivän kävely oli19 km.

Etappimme olivat Muhu 3 ja 4

Muhu 3 ja 4

Kävelyreittimme oli Tamse-Väinä tamm-Pädaste

ENSIMMÄINEN KÄVELYPÄIVÄ, TAMSE-VÄINA TAMM, LAUANTAI 14.4.2005

Lähtökuva Tamsen pihalla. Virolaisia oli 17 ja suomalaisia 5.

Olev, Alpo ja Antti. Saimme Alpolta hatut.

Tammikuun tulvan tekemiä ruokovalleja Lõpemeren rannalla

Harri, Lauri ja Holger nostelivat ruokonippuja

Alavaa rantaniittyä Koguvan ja Väinä tammen välillä

TOINEN KÄVELYPÄIVÄ, VÄINA TAMM-PÄDASTE, SUNNUNTAI 15.4.2005

Seuraavana päivänä aloitimme harjoitukset saman Väina tammen läheltä tuulimyllyn luota, mihin olimme edellisenä päivänä lopettaneet.

Kävelyn alussa näimme nurmettuneet kummut. Siinä oli ollut Muhun linnoitus. 1300-luvulla linnoituksessa olivat olleet kivimuurit, joita oli korotettu hirsivarustuksilla. Saarelaiset olivat pitäneet linnoituksessa puoliaan saksalaisia ristiretkeläisiä vastaan.

Linnoitusalueelta marssimme Aljavaan. Koko Muhun saari voisi olla elävä ulkoilmamuseo, aprikoi Olev. Saarella oli lukuisia vanhoja ja hyvin hoidettuja hirsitaloja ruokokattoineen. Kulkuväylät oli reunustettu kiviaidoin. Aljavassa meillä täyttyi 1100 km Viron rantakävelyissä. Loppumatka oli alavaa nurmea, mutta ei niin märkää, että olisimme kastelleet kenkämme tai sukkamme. Lopetimme kävelyn Pädaste Mõisin pihalle. Kävelyä tuli 14 km.

Olin nähnyt Pädasten kartanon päärakennuksen edellisen kerran vuonna 1995, jolloin se oli rappiolla ja myytävänä edullisesti sille, joka lupautuu korjaamaan sen. Kartanon hinta ei ollut paha, mutta korjauskustannukset olivat korkeat. Päärakennusta on nyt alettu korjata, mutta se ei ollut vielä käytössä. Hotelli toimi sivurakennuksissa.

Lähdimme ajamaan hotellilta Kuivastun satamaan ja ehdimme juuri parahiksi klo 17.00-lauttaan. Kotona Vantaalla olin puolen yön jälkeen.

Aloitimme toisen päivän kävelyt tuulimyllyn parkkipaikalta Väina tammen läheltä

Muhun linnoituksen nurmikumpuja. Alpo kajautti lähtövihellyksen pajupillillä kumpareen päältä.

Kyselimme tietä paikallisilta. Olimme eksyneet.

Ihanaa Muhua

Muhu voisi olla elävä ulkoilmamuseo

Talis auttaa Angelaa

Helppoa Väike Väinin rantaa 

Lopetimme päivän reippailut Pädaste Mõisille