tiistai 13. elokuuta 2019

Lappi 11, 2019

KÄSIVARREN VAELLUS 2019

Teimme reissun Käsivarren Yliperälle elokuun alussa 2019. Meitä oli matkassa Indrek, Tuomas, Matias ja minä. Vaelsimme rakassa ja paljakassa 112 km huiputtaen Haltin. Lisähuiputuksina olivat Toskalharji, Annjalonji ja Kovddoskaisi. Auton matkamittariin tuli 2800 km. Reissun jälkeen olin muutaman päivän reporankana. Lisäksi vasenta polveani juili pitkään. Tämä oli 70-vuotisjuhlamatkani!

Ensimmäinen ja viimeinen vaelluspäivämme olivat aurinkoisia, muuten oli pilvistä. Päivälämpötilat olivat aurinkoisina päivinä yli +15 astetta ja pilvisinä päivinä +12 astetta. Yölämpötilat olivat nollan ja plus viiden asteen välillä. Koimme telttojen pystytyksen aikana Urthaslaaksossa puolen tunnin sateen, muuten oli poutaa. Vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus. Koko kesä oli ollut kuiva, kahteen kuukauteen ei ole satanut. Joet olivat kuivuneet ja niiden ylitykset sujuivat kuivin jaloin. Vain Pitsusjoen ylityksessä ennen Pitsuskordsia vettä oli polviin.

Ruoka ja trangian polttoaine riittivät. Pitsuksen autiotuvassa käytimme ruoan ja kahvin valmistuksessa valtion kaasua. Rohkeimmat meistä kylpivät Toskaljärvessä, Pitsusjärvessä, Kovddoskaisin puroputouksessa ja Gakkurjoessa. Itse en tohtinut kastautua. Tapasimme matkalla monta mukavaa ihmistä, mutta kulkureiden määrä oli silmiinpistävän vähäistä. Toimitin Urtashotellin käymälään wc-harjan.

Olimme tunturissa seitsemän päivää ja kuusi yötä. Nukuimme neljä yötä teltoissa ja kaksi yötä autiotuvassa.

Koska heräsin muita ennen, tein aamupuuron, kiisselin ja kahvit. Herätin toiset aamiaiselle. Iltapäivisin söimme tauoilla leipää metwurstin tai Balkanin Juhlan kera, joskus nautimme kuumakupit. Illallisen valmistivat Indrek, Tuomas ja Matias kukin vuorollaan. Juomavedet otimme joista ja järvistä.

Olen käynyt Haltilla kolmasti, aina elokuun alussa.
-Vuonna 1994 numeroni oli 36 810
-Vuonna 2003 numeroni oli 74 074
-Vuonna 2019 numeroni oli 119 966

Toteutunut matkaohjelma:

1.8: Eckerö Linen ms Finlandia saapui aamulla Helsingin Länsisatamaan. Hain Indrekin satamasta.
1.8: Ajopäivä Helsinki-Jäppilä. Autossa Indrek, Ulla ja minä. Kaksi yötä mökillä.
3.8: Ajopäivä Jäppilä-Kolari (Ulla jäi Jäppilään). Matkassa Indrek ja minä. Nukuimme ajon jälkeen yön autossa Kolarin asemalla. Tuomas matkusti yöjunalla Pasilasta Kolariin ja tuli aamulla kyytiin.
4.8: Ajopäivä Kolari-Kilpisjärvi-Tromssa. Autossa Tuomas, Indrek ja minä. Matias tuli lennolla Tromssaan ja liittyi joukkoomme. Yö Tromssan Hotel Clarionissa.
5.8: Ajopäivä Tromssa-Helligskogen. Autossa Tuomas, Matias, Indrek ja minä.
5.8: Taksikyyti Helligskogen-Kilpisjärvi ja helikopterilento Kilpisjärvi-Somasjärvi.
5.8: Vaellus Somasjärvi-Valtijoen ranta. Yö teltoissa.
6.8: Vaellus Valtijoen ranta-Toskaljärvi. Toskalharjin huiputus. Yö teltoissa.
7.8: Vaellus Toskaljärvi-Pitsusjärvi. Annjalonjin huiputus. Yö Pitsuksen autiotuvassa.
8.8: Vaellus Pitsusjärvi-Halti-Pitsusjärvi. Haltin huiputus, numerot 119964-119967. Yö Pitsuksen autiotuvassa.
9.8: Vaellus Pitsusjärvi-Urthaslaakso. Kovddoskaisin huiputus. Yö teltoissa.
10.8: Vaellus Urthaslaakso-Gakkurjoen Hylly. Yö teltoissa.
11.8: Vaellus Gakkurjoen Hylly-Jäämerentie, Didnujoen silta. Matias haki auton Helligskogenista.
11.8: Ajopäivä Didnujoen silta-Muonio. Yö Lomakylä Pekosessa. Sauna.
12.8: Ajopäivä Muonio-Oulu-Helsinki. Matias jätettiin Oulun lentoasemalle. Yö kotona Helsingissä!
13.8: Vein aamulla Indrekin Länsisatamaan. Endel oli häntä Tallinnassa vastassa.

Lähdin Indrekin kanssa reissuun Jäppilästä lauantaina 3.8.2019 klo13.30. Ajoimme Suonenjoen ja Tervon kautta Pyhäsalmelle. Matkalla pysähdyimme Rillankiven luona, josta on mennyt vuonna 1323 Pähkinänsaaren rauhan raja. Pyhäsalmella näimme Helena Takalon hiihtäjäpatsaan, jolla ei ollut vaatteita eikä hiihtovälineitä. Kävimme Vaskikellossa kahvilla. Näimme myös Uljuan tekoaltaan. Kuvassa kuohuvan Kukkolankosken katselimme Ruotsin puolelta.

Kävimme iltamyöhällä Svansteinissa Rolf Soopin museolla, josta ajoimme vilkkaan Pajalan kautta Kolariin yöksi

Aamulla 4.8 olimme Tuomasta vastassa Kolarin asemalla. Nukuimme yön kylmässä autossa aseman parkkipaikalla.

Sonkamuotkassa Sannan Putikissa nautimme 50 sentin munkkikahvit. Ostin Matiakselle puukon.

Raittijärven polun alussa Antti Juuso myi Tuomakselle poronlihaa. Antti on Aslak Juuson pojanpoika.

Tuomas ja Indrek sauvojen teossa Kilpisjärven rannalla. Takana Saana.

Ajoimme Kilpisjärven läpi ja jatkoimme Norjaan. Tästä käännyimme vasemmalle.

Tuomas tykkää ajaa Norjassa

Majoituimme Tromssassa Hotel Clarion Edgeen

Matias tuli lennolla Tromssaan ja vaihtoi vapaalle

Lähdimme maanantaiaamuna 5.8 Tromssasta kohti Suomea. Indrek työskenteli takapenkillä ajon aikana.

Jätimme auton Helligskogenin lomakylään talousrakennuksen viereen, kuten ennenkin. Elli-Maria vei meidät taksilla Helifliten lentoasemalle Kilpisjärvelle.

Lähdimme klo 15.00 Helifliten helikopterilla Somakselle. Tuomas ja Matias antoivat minulle lentomatkan synttärilahjaksi.

Matkanteko ilmassa oli pehmeää. Saana ja Kilpisjärven kylää alhaalla. Kipparilla ja Matiaksella oli yhteisiä pilottituttuja.

Lappi näyttää ilmasta harmaalta

Saivaara näkyy selvästi

Saavumme Somasjärvelle. Lento kesti parikymmentä minuuttia.

Rinkat olivat suksisäiliöissä helikopterin molemmin puolin. Koneeseen sopii viisi matkustajaa rinkkoineen. Pekka Tuononen lensi Somakselta Pitsuksen kautta takaisin Kilpisjärvelle.

Matias ihmeissään Lapissa. Onko täällä näin hienoa!!

Laskeutumispaikkamme osoite oli Somasjärvi, Seitakivi. Kiven koloissa oli suuret määrät kolikoita ja juurella poronsarvia. Eräpäivämme saattoivat alkaa.

Patikka alkoi Somaslompolon kuvetta seuraten kohti etelää. Veljekset kuin ilvekset.

Kuljimme Valtijoen vartta aluksi harjanteita pitkin

Ensimmäinen asento laitettiin Valtijoen varteen illansuussa. Oranssi teltta oli Tuomaksen  oma ja vihreä Klausilta lainassa. Nukuin Indrekin kanssa vihreässä teltassa ja pojat oranssinvärisessä.

Ruokailun jälkeen viritimme nuotion, johon käytimme kuivaa vaivaiskoivua

Tiistaiaaamuna 6.8.2018 nousimme Valtijoelta ylös käyrille

Seurasimme Pumbovarrin pahtaa ja jatkoimme sen eteläpuolitse kohti Toskaljärveä. Keräsin poronsarvia laavulleni.

Teimme toisen päivän asennon Toskaljärven pohjoisrannalle. Matias löysi maasta sauvalleen parin. Tuomas ja Indrek huiputtivat Toskalharjin, korkeus 1017 m.


Keskiviikkoaamuna 7.8.2019 kävimme Annjalonjilla, korkeus 950m. Alhaalla Toskaljärvi.

Annjalonjilta näkyi hyvin Kovddoakaisin itäinen huippu

Palasimme Annjalonjolta Toskaljärvelle ja lähdimme rakkaan. Antti ja Indrek.

Seurasimme joen rotkouomaa, Tuomas eteni alussa rotkon pohjalla

Matias joen törmällä, Indrek kiipeää kuivuneen putouksen uomalla

Lohduton rakka Toskaljärven ja Pitsusjärven välillä ei loppunut, vaan jatkui ja jatkui jokaisen töppyrän jälkeen

No loppuihan se rakka lopulta. Pitsusjärvi ja vasojen merkitsemispaikka näkyvissä.

Vasojen merkitsemisalueella oli ollut toimintaa jokin aika sitten, tiesi Jyväskylän Harri

Pitsuksen kämppä. Jäimme sinne kahdeksi yöksi.

Indrek ryhtyi kämpän kokiksi ja loihti loistavan illallisen

Matias patjoilla. Yleensä autiotuvissa ei ole pehmeitä patjoja, vain kovat laverit.

Tuomas tutkii vieraskirjaa. Kämpässä ei yöpynyt lisäksemme ketään. Tilaa oli kymmenelle. Varauspuolella oli väkeä.

Torstaina 8.8.2019 lähdimme huiputtamaan Haltia klo 9.45. Nousemista tulee tästä paikasta Pitsuksen kämpältä 600 metriä.

Tienviitta kertoo, että Kalottireitti jatkuu Kobmajoelle Somaksen luo. Me otimme 12 km polun Haltille.

Haltin viittapolku oli alussa helppo

Purot olivat joka paikassa vähävetisiä

TAUKO!!..... Tauko! Tauko! Tauko!

Indrek on noussut ruskeiden kivien alueelle

Tuomas lumessa, tämä oli päivän ainoa kulkemamme jäämälumilaikku

Joko piankin tulemme perille? 

Ei tultu pian, kuten ei koskaan Lapissa. Kuitenkin olimme jo huippurakassa. Seurataan vain kiltisti merkkitolppia.

Jo vain saavutimme Haltin huipun klo 14.15. Pojat ennättivät ennen Indrekiä ja minua. Nousun kesto oli 4,5 tuntia. Haltin (1328 m), Ridnin (1317 m) ja Kieddin (1285 m) huiput ovat Suomen kolme korkeinta pistettä, mutta jokaisesta tunturista  osa kuuluu Norjaan.

Haltin huipulla Tuomas, Indrek ja Matias. Haltimuori oli hyvällä tuulella! Lähdimme paluumatkalle klo 14.45.

Haltin huipulla Matias, Tuomas ja minä. Tässä numeromme:
Tuomas 119 964
Matias 119 965
Antti 119 966
Indrek 119 967

Palasimme nuutuneina poikina takaisin Pitsuksen kämpälle klo 19.30. Kuvassa Indrek ja viimeinen tolppa. Kämppä tuli näkyviin jo 2,5 tuntia aikaisemmin, eikä loppumatka lyhentynyt sitten millään.

Tuomas nukkui teltassa, tuvassa oli hänen mielestään liian kuumaa

Perjantaina 9.8 2019 Harri otti meistä lähtökuvan. Hän oli itse lähdössä Kalottireittiä pitkin Norjaan.

Ylitimme Pitsusjoen ennen putousta. Poikien valitsemassa paikassa syvyyttä oli nilkkoihin, minulla puolisääreen.

Indrekin valitsemassa ylityspaikassa oli vettä puolireiteen

Pitsuskordsi. Matias ottaa kuvaa Tuomaksesta.

Matias ja Pitsuskordsi


Pitsuskordsin vesimäärä on vain neljännes normaalista. On ollut historiallisen kuiva kesä.

Jätimme kordsin ja lähdimme seitapaasien kohdalta rakkaan kohti Hotellia

Rimmajärvi oli näkynyt jo kauan, lopulta saimme näköpiiriin Hotelli Urthaksen

Pojat tulivat Hotellille hyvissä ajoin ennen Indrekiä ja minua. Tuomas huusi, että tilaa on!

Levittelimme tavaroitamme Hotellin etupihalle

Nyt seuraa yksi matkan kohokohdista. Tuomas osoittaa partikkelia maassa.

Olin jo aikaisemmilla reissuilla todennut, että hotellin käymälästä puuttuu vessaharja. Siellä oli jo bideesuihku ja  huuhtelusäiliön vetokahva. Nyt korjasin tämän puutteen, olin kantanut harjaa rinkan sivulla koko matkan.

WC-harja on paikallaan, sille oli valmiina oma kolo restroomin lattiakivetyksessä

Ruoanlaittoa Hotellin tuulettomalla siivellä

Urthashotellia on viime kerran jälkeen korjailtu. Enää ei päivä paista kerrossängyn takaisen seinän läpi. Paksut rautalangat estävät edelleenkin hotellin kaatumisen myrskyssä.

Urthashotellin baari on auki 365 vrk/vuosi ja 24/7. Musiikista huolehtii lastenvanujen vedettävä soittokello, joka soittaa laulua Levon hetki nyt lyö, jo joutuvi yö. Sävel Johannes Brahms, ensimmäisen säkeistön suomalaiset sanat Aukusti Simojoki. Leipätauko meneillään.

Vakavia hotellivieraita majoitusliikkeen hämyisessä pääsalissa

Jätin Hotelli Urthaksen haikein mielin. Se on parhaalla mahdollisella paikalla Käsivarren Lapissa. Se on aina siisti. Sinne sopii aina, vaikka se olisi varattu. Sen tunnelmalle ei ole vertaa. Se on maailman paras Miinus Viiden Tähden Hotelli ja päihittää tarvittaessa oikeat viiden tähden hotellit mennen tullen.

Astelimme Urthaslaaksossa kohti länttä ja teimme asennon puron varteen ylänurmikolle Kovddoskaisin juureen. Koimme matkan ainoan sateen, jota kesti puoli tuntia.  


Matias Urthaslaaksossa. Nyt oli sääskiä. Maisemat ovat paljon komeimpia, kuin netistä katsottuna, totesi mies. Takana yli tonniset Urthaspahdat. Tämä laakso on Tierbmeslaakson kanssa Suomen komein lajissaan. Tuomas suunnitteli jo seuraavaa reissuaan sinne.

Kaksikko Indrek ja Tuomas sadeviitoissaan valmiina huiputukseen

Huiputtajat lähtivät Kovddoskaisille sateessa, joka lakkasi pian. He viipyivät matkalla 4,5 tuntia

Tuomas Kovddoskaisilla

Indrek Kovddoskaisilla

Lauantaiaamuna 10.8.2019 Tuomas kävi purossa jalkapesulla


Matias kävi suihkussa


Indrek luki paksua kirjaansa aina, kun siihen oli tilaisuus

Vaelluskenkäni kärsivät vaativassa maastossa. Toisessa kengässä on jo Tuomaksen sitoma kuminauha, toiseen tulee pian Indrekiltä panta. 

Kannoin kiltisti poronsarvia, jotka löysin Pumbovarrin juurelta tiistaina

Matias Urthaslaaksossa. Kaksi keppiä on parempi kuin yksi.

Indrek ja Tuomas polvistuivat mahtavan Kovddoskaisin edessä, jonka he eilen valloittivat. Sen huippu on Suomen neljänneksi korkein, mutta se on korkein kokonaan Suomessa oleva tunturi, korkeus 1227 m. Rimmajärven ja Kovddoskaisin välinen korkeusero on Suomen toiseksi suurin, 540 m. Suurin on Saanan ja Kilpisjärven välinen ero 554 m.

Urthaslaakson kissankelloja

Suomen Lossun kämppä näkyvissä. Tulin Indrekin kanssa jälkijoukoissa. Tuomas ja Matias olivat jo lämmittämässä takkaa.

Tuomas löysi Lossun kämpän vieraskirjasta edellisten reissujemme kirjoituksia

Kämpän lämpötila nousi ylälauteilla +35 asteeseen. Siihen lämpöön oli soma torkahtaa.

Lähdimme Lossulta kohti Norjaa

Antti Bål ei ole vielä kiristänyt poroaidan alalankoja, mikä oli meidän kannaltamme hyvä asia

Rajalla pidetään aina rajaneuvottelut. Neuvottelujen tuloksena Suomen ja Norjan rajaa ei taaskaan siirretty.

Näkemiin Suomen Lappi! Seuraavalle Somaksen matkalle hankin meno-paluulennon.

Norjan Lossun kämppä oli tyhjä.

Tässä Norjan Lossun tuvassa oli neljä vuotta sitten 16 ihmistä nukkumassa. Sopu sijaa antaa. Tulimme sinne Tuomas, Ami ja minä viimeisinä kulkureina yöllä kolmelta ja saimme nukkumapaikoiksemme kolme viimeistä sijaa lattialta.

Kalastajien ranta. Marssi jatkui tästä kohti Didnujokea ja Jäämerentietä. Laskua Didnujoen vartta Jäämerentielle 10 km matkalla on 400 m. 

Tuomas pyramidikukkulalla. Viime kerralla oli sadetta, sumua ja pimeyttä.

Polku Lossulta Didnujoen vartta Jäämerentielle on 25 vuodessa tullut leveäksi. Ennen siinä oli vain yhtäkkiä alkavia ja loppuvia porojen polkuja

Indrekin matka Hyllylle etenee terävää harjannetta pitkin

Hylly on seudun campinghelmi. Gakkurjoki virtaa vieressä ja maisemat antavat ilta-aurinkoon. Nurmelle sopii hyvin useampikin teltta. Pojat keittiössä.

Hylly kuvattuna sen takana olevalta kukkulalta

Tuomas jakaa jokaiselle ilta-annokset

Iltanuotiolla meillä oli runsaasti kuivaa pajua

Sunnuntaiaamuna 11.8.2019 Tuomas ja Matias kylpivät Gakkurjoessa 

Olin täysissä pukeissa, etten vilustu. Matias tuli kylvystä.

Näkymä takakukkulalta Hyllylle

Indrek menossa aamupesulle

Hyllyn keittiössä oli tuuleton syvennys Trangialle. Aamiaisen jälkeen kasasimme leirin ja lähdimme taipaleelle. Ylitimme Gakkurjoen kuivin jaloin.



Hymyilin, vaikka vasenta  polveani juili. Pidin Paavon antamaa Wärtsilän teknistä lappipaitaa.

Matias ja ensimmäinen puu pitkästä aikaa

Loppumatka oli mukavaa polkua, joka johti aina vain alaspäin

Leppoisa erätauko. Ensimmäinen ja viimeinen vaelluspäivä olivat aurinkoisia.

Molemmat ovat 40-luvulta. Saksalaisten kamina on ehkä enemmän ruosteessa, kuin minä. Se toimii edelleen oivana tienviittana. Se oli samassa polkujen risteyksessä jo vuonna 1994 ensimmäisellä Käsivarren reissullani Amin kanssa.

Didnujoen padolle on laitettu aurinkopaneelit

Didnujoen vesi johdetaan padolta putkea pitkin voimalaitokseen tehden norjalaisille edullista sähköä. Uiminen kielletty.

Saavumme pian Jäämerentielle

Olutkätkömme löytyi Jäämerentien parkkipaikan läheltä

Iloisia lapinkävijöitä reissun loputtua. Tuomas teki itselleen ja Matiakselle lounaan. Indrek pitelee poronsarvia.

Matias Saanan rinteellä


Katselimme Kilppishallin patiolta poroja, jotka marssivat jonossa Kilpisjärven pääkadulla. Tästä ajoimme Muonioon Lomakylä Pekosen saunaan klo 20.00. Yövyimme Pekosessa neljän hengen kulkumiesmökissä numero 6, kuten aina ennenkin.



Lappi loppuu Ropinsalmella. Volvo on mainio matka-auto. Matias, Tuomas ja Indrek.

Sannan Putikin rapuilla Tuomas, Johtaja, Indrek, Sanna ja Matias


Porot olivat matkalla etelään, kuten mekin.

Matkustimme maanantaina 12.8.2019 Muoniosta 1000 km perille Helsinkiin. Ajoimme Ruotsin puolella Pellosta Haaparantaan pysähtyen Kukkolaforsilla. Nautimme lounaan Kuivaniemen Merihelmessä. Matias  ajoi Oulun lentoasemalle, josta lensi Helsinkiin. Minä siirryin rattiin. Kurvasimme Rantsilan Saleen ja sitten Pyhäsalmen Vaskikelloon. Liimattalan Laurilan talossa juttelin uusien omistajien kanssa, joille kerroin Laurilan olleen 1950-luvulla mummolani. Hirvaskankaaan Shellillä joimme kahvit. Ennen Jyväskylää oli isot tietyöt ja sellainen kaatosade, että useimmat autot pysähtyivät tien poskeen. Me ajelimme eteenpäin kahville Hartolan Kar de Mummaan sopivasti ennen kymmentä. Saavuimme yöllä Lehtisaareen, jonne jätimme Tuomaksen. Veimme Matiakselle hänen rinkkansa Lauttasaareen ja ajoimme kotiin Ullanlinnaan keskiyön jälkeen. Aamulla vein Indrekin laivalle Länsisatamaan.

Vaellusreittimme Somakselta Jäämerentielle


Alempana on vielä kaksi kuvaa...















































Tuomas Kovddoskaisilla

Indrek Kovddoskaisilla