keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Kreikka 7, 2012

AUTOLOMA KREIKASSA 3-9.10.2012

(Kartta matkareitistä jutun lopussa)

Tein vaimon kanssa kolmannen autoiluloman Kreikkaan. Aikaisemmat olivat vuosilta 2008 ja 2010. Lensimme Lufthansalla Helsingistä Frankfurtin kautta Ateenaan keskiviikkona 3.10.2012. Eine ja Jorgos olivat meitä vastassa Ateenan lentoasemalla. Menimme heidän kyydissään Porto Raftiin Attikan itärannikolle.

Olimme suunnitelleet viiden päivän automatkaa Thessalonikin seudulle Pohjois-Kreikkaan ja Igoumenitsan alueelle länteen. Matkalle lähtijöitä oli neljä: Eine, Ulla, Jorgos ja minä.

Lähdimme reissuun 1,6 litran Renault Meganella, jolla oli ajettu 88 000 km. Jorgos ajoi ensin ja minä istuin viereen. Rouvat kävivät takapenkille. Lähdimme Thessalonikia kohti. Moottoritie E 75 veti hyvin eivätkä kreikkalaiset ajaneet enää sellaisia ylinopeuksia, kuin vuonna 2008. Nopeusrajoitus oli moottoriteillä 120 km/h. Pysähdyimme perinteisesti Kamena Vourlaan kahville. 

Ajoin Kamena Vourlasta Volosiin, jossa kävelimme kaupungilla. Auto starttasi vasta, kun keikutimme sitä. Platanamoksessa menimme uimaan. Uinnin jälkeen auto ei startannut. Jorgos soitti tiepalvelun paikalle. Mies tuli ja antoi virtaa akulle, mutta se ei auttanut. Irroitettuaan muutaman sulakkeen ja laitettuaan ne takaisin, auto starttasi. Autossa ei ollut virta-avainta, startatessa käytettiin luottokortin kokoista muoviläpyskää.

Matka jatkui pimenevän Olympos-vuoren ohi moottoritietä Thessalonikiin. Kylteissä näkyi opasteita Bulgariaan ja Turkkiin. Maksoimme kymmenellä maksuportilla tietulleja päivän aikana yhteensä 24 euroa.

Aamu Porto Raftissa

Lähdemme reissuun

Uimme Platanamoksessa

Auto ei startannut

Majoituimme pimeän tultua Thessalonikissa Hotel Queen Olgaan. Nautimme illallista läheisessä tavernassa vilkuillen välillä isolta screeniltä Kreikan ja Saksan välistä jalkapallo-ottelua, joka päättyi tasapeliin. Päivän ajo oli 567 km.

Lähdimme aamulla kylille. Unohdin kaksi paitaa hotellihuoneen vaatekaappiin. Ajoimme Galeriuksen riemukaaren ohi Pyhän Dimitriuksen kirkolle, joka on Kreikan suurin pyhättö. Kryptassa oli jäänteitä 300-luvun kylpylästä, jonka raunioiden päälle kirkko on rakennettu. 

Thessalonikin kuuluisin rakennus on Valkoinen Torni, jonka huipulla kävin, muut jäivät alas. Tornin sisällä kiersi 94 rappua ylös avonaiselle näköalatasanteelle. Näkymät merelle sekä kaupungille olivat kauniit. Lähdimme kaupungista Panoraman vuoristokylään katselemaan merimaisemia.

Hotel Queen Olga, Thessaloniki

Thessaloniki

Galeriuksen riemukaari

Pyhän Dimitriuksen kirkko

Sotilas ja Valkoinen Torni, Thessaloniki

Raput Valkoisen Tornin huipulle

Näkymä Valkoisen Tornin huipulta

Antti, Ulla, Eine ja Jorgos Thessalonikissa

Rattoisa tie vuoristossa

Jatkoimme Halkidikin niemimaalle Kellin pikkukylään lähelle Vrastaman taajamaa. Kylässä oli kirkko, kappeli, joitakin taloja, ikivanha puu ja hirsitalotyömaa, jonka pihalta aukenivat kauniit näkymät avaraan laaksoon. Tämä oli Jorgokselle työmatka. Viivyimme rakennuksella jonkin aikaa, mutta helteen johdosta oli pakko lähteä uimaan. 

Uimaranta löytyi Kassandras-lahden pohjukasta. Läntinen ja keskimmäinen Halkidikin niemimaan kolmesta sorminiemestä erottuivat udun takaa. Uimaranta oli autio ja kahvila oli sulkenut talveksi ovensa. Suihkusta oli katkaistu vesi, mutta uimakopit olivat auki.

Ajoimme takaisin Thessalonikin suuntaan ja sen ohi länteen. Saavuimme Verian kaupunkiin yöksi. Löysimme keskustasta Hotel Villa Elian, josta saimme kaksi double roomia aamiaisella. Jorgos tiedusteli hotellin tiskiltä tavernaa illallistamme varten. Mies suositteli Taverna Platanusta alakaupungilta ja sinne myös menimme. Nautimme erilaisia kaloja ja kreikkalaista salaattia ym. herkkua. Sain tavernasta matkamuistoksi lasisen, puolen litran Mythos-kolpakon. Ihmettelimme hotellille tullessamme suurten nuorisojoukkojen äänekästä bailaamista laman kourissa kamppailevassa maassa. Meno pikkutunneille asti oli railakasta keskustan täysissä ulkoilmabaareissa. 

Aamukävelyllä totesimme, että Veria on mukavan oloinen pikkukaupunki. Se sijaitsee 70 km Thessalonikista länteen. Ostin kaupasta paidan hotelliin unohtuneiden tilalle. Lähdimme jatkamaan matkaa. Vuorottelimme ratissa, mutta Jorgos ajoi enemmän.

Ajelimme vuoristoisella seudulla Albanian rajan lähellä Makedonian maakunnassa. Moottoritie johti siltojen ja tunnelien kautta lounaaseen. Korkeat ylämäet hyydyttivät Rellun menohaluja. Tie on rakennettu EU-tuella. Kurvasimme Ionnian kaupunkiin kahvitauolle, näimme pitkät linnanmuurit. 

Jatkoimme tunnelien läpi ja maksuporttien kautta Igoumenitsaan. Korfu näkyi meren takaa. Laivat lähtevät Igoumenitsan satamasta läheiselle Korfulle ja Italian Bariin. Ajoimme kaupungin eteläpuolelle uimaan. Rannassa oli baari ja auringonottotuoleja, musiikki soi. Uimme ja nautimme pari tuntia, lämpötila oli +30 astetta. 

Jatkoimme etelään johtavaa tietä ja saavuimme illan suussa Pargaan, minne tehdään Suomestakin seuramatkoja, eikä ihme. Lennot ovat Prevezaan. Seutu oli nättiä ja meri oli sininen. Löysimme yöpaikaksemme rannan tuntumasta Pension Villa Corallin. Kävelimme kylillä ja ruokailimme Taverna Varkassa perinteisiä kreikkalaisia ruokia. Tilasimme isoja ruokavateja keskelle pöytää, sti mesi. Kukin otti  vadilta antimia omalle lautaselleen. Jorgoksen ansiosta ruokapaikkamme olivat aina paikallisia, joissa hinta-laatusuhde ja tunnelma olivat kohdillaan.

Lähdimme aamiaisen jälkeen Prevezaan ja edelleen etelään. Tienviitta näytti Lefkaksen saarelle, jonne pääsee siltaa pitkin. Emme kääntyneet sinne, vaan köröttelimme uimaan Amfilohian pikkukaupungin uimarannalle. Vaihdoimme vaatteet palmujen suojassa, paikka oli jo pantu kiinni. Uituamme köröttelimme raikkaina eteenpäin.

Pysähdyimme eväiden syöntiin Messolongin edustalle pengertien päähän. Nautimme cappucinot kahvilassa. Meren takana näkyi Peloponnesos. Piti edelleen hellettä, jota on piisannut koko matkan ajan. 

Reittimme kääntyi itään ja ohitimme Antirrion. Näimme hienon sillan ja suuntasimme Galaxidiin yöksi. Olimme ihastuneet pikkukaupunkiin jo edellisellä reissulla. Mietimme kahden yöpaikan välillä, joista valitsimme keskustan Hotel Mira Maren, jonka parvekkeella oli kiva napostella välipalaa. Nautimme illallista tavan mukaan tavernassa, jossa kattaukseen kuuluivat kreikkalaiset herkut. Olimme liikkeellä sesongin ulkopuolella, joten majoitus oli helppo saada ja ravintoloiden hintataso oli kesästä laskenut.

Verian kahvilat olivat aamulla tyhjillään

Uimapaikkamme Igoumenitsan eteläpuolella

Yömajamme Pargassa oli Villa Coralli

Olen Pargassa

Nautimme Villa Corallin aamiaista 

Söimme eväitä Messolongin edustalla

Pengertie

Komea silta Korintinlahden yli

Galaxidi

Nautimme välipalaa Galaxidissa Hotel Mira Maren parvekkeella

Lähdimme runsaan aamiaisen jälkeen tien päälle vuoristoon kohti itää Korintinlahden pohjoisrannalla. Jorgos ajoi hitaasti Delfoin läpi ja myös Tholosin kohdalla. Pysähdyimme tunniksi Arahovaan. Bulgarialainen rekka tukki keskustan aiheuttaen hälinää ja säpinää.

Ohitimme Livadian ja Thivan eli Theban. Liityimme Ateenaan johtavalle moottoritielle. Eine osti Schimatarin Jumbosta Ahdille vanerisen numeropalapelin. 

Ajoimme Ateenaan ja sieltä kahvittelun jälkeen Porto Raftiin uimaan. Olimme uineet päivittäin reissumme aikana. Lämpötila on pysytellyt jatkuvasti iltapäivisin +30 asteen tienoilla. Reissun pituus oli 1800 km.

Lensimme Ateenasta Lufthansalla Münchenin kautta Helsinkiin.

Delfoin pääkatu

Olemme aina pitäneet Arahovasta

Saavuimme Ateenaan, jossa on vaikea löytää parkkipaikka

Löysimme parkkipaikan ja menimme kahville

Kahvipaikasta näkyy Akropolille

Ateenan raitiovaunu

Menimme lopuksi Porto Raftiin uimaan

Matkareittimme


1 kommentti:

  1. Ikävää kun käy niin, että auto ei starttaa. Siinä voi mennä suunnitelmat uusiksi. Meillä oli myös lähellä melko vastaava tilanne, kun ei pakkasten takia auto tahtonut käynnistyä. Ei aivan tiepalvelua tarvinnut soittaa, sillä naapuri pääsi apuun. Upeita kuvia teidän reissusta, kiitos jakamisesta. https://www.hinausrantanen.fi/palvelut/hinauspalvelu/hinauspalvelu-jamsa

    VastaaPoista