AUTOMATKA BRITANNIAAN 30.5-21.6.1987
(Reittikartta on jutun lopussa)
Lähdimme heti koulujen loputtua kesälomareissulle. Meitä oli matkalla vaimo ja minä sekä 10- ja 5-vuotiaat poikamme. Autona oli uusi Toyota Camry 1,8 l. Yöpymistarvikkeet olivat mustassa suksiboxissa, joita oli alkanut tulla markkinoille lähinnä talvimatkailuun. Ajattelin, että kyllä niitä voi käyttää kesälläkin.
Seilasimme lautalla Turusta Tukholmaan. Ajoimme Tukholmasta Enköpingin ja Västeråsin kautta Hallstahammarin sukulaisiin yöksi.
Jatkaessamme seuraavana päivänä matkaa E18-tietä kohti Osloa ja tankatessamme Arbogan Essolla, kerroin perheelle liftimatkastani luokkakaverin kanssa Ruotsiin ja Norjaan vuonna 1967: Ollessamme menossa Oslosta Tukholmaan, meille kerrottiin, että Oslon ja Tukholman väliä ajavat rekkamiehet vaihtoivat Arbogan Essolla kuskia. Se oli oiva liftipaikka rekkojen kyytiin. Meille sattui kuitenkin huono tuuri, sillä oli viikonloppu eikä Arbogan Essolla ollut rekan rekkaa. Siispä menimme viimeisillä rahoillamme Tukholmaan junalla.
Pidimme jätskitauon Töcksforsissa lähellä Norjan rajaa. Saavuimme iltapäivällä Osloon. Kävelimme kaupungintalon lähistöllä, Vigeland-puistossa ja Holmenkollenilla. Kysyimme Kollenin mäeltä yöpaikaksemme turvekattoista hytteä, joita siellä oli useita. Ne olivat kuitenkin liian kalliita. Meitä neuvottiin ajamaan 40 km päähän Drammeniin, jonka leirintäalueella oli edullisia mökkejä. Ilma oli sateinen ja viileä. Ajoimme Drammeniin, jossa yövyimme leirintäalueen lautamökissä.
Ajo jatkui aamulla rannikon tuntumassa lounaaseen. Pysähdyimme Stathellessä, jossa oli komea silta vuonon yli. Kristiansandin jälkeen saavuimme Stavangeriin, jonne tullessa ihmettelimme rannan valkoisia hiekkadyynejä ja jauhomaista hiekkaa.
Kävelimme Stavangerin kaupungilla ennen ajoa laivaan. Jupiter-niminen matkustajalaiva lähti Stavangerista Bergenin kautta Englannin Newcastleen. Lastaus ja purkaminen tapahtuivat peräportista.
Laivamme seilasi Englantiin Pohjanmeren poikki. Saapuessamme illalliselle laivan ravintolaan, kysyi pianisti, mistä maasta olimme. Vastasimme, että Suomesta. Hän soitti ja lauloi heti musiikkikappaleen meidän kunniaksemme. Se oli Billy Joelin Honesty. Laivaan oli lastattu useita Naton ajoneuvoja. Merellä törrötti öljynporaustorneja.
Saavuttuamme Newcastleen menimme heti bensa-asemalle, jonne ajettiin liikenneympyrästä. Tankkaamisen jälkeen lähdin ajamaan ympyrää väärään suuntaan. Puolen kierroksen jälkeen oli pakko päästä sieltä ulos, kun autoja alkoi tulla vastaan. Eka moka sattui siis heti. Vasemmalla puolella ajaminen olikin vaikeampaa, kuin olin kuvitellut. Kävelimme Newcastlen keskustassa hetken ja lähdimme tien päälle kohti pohjoista. Keep left!
Olimme ensimmäisen yön pikkukylän majatalossa Northumberlandin kreivikunnassa. Pubissa meidän piti ruokailla ikkunattomassa kiviseinäisessä huoneessa, kuin putkassa, sillä meillä oli mukana pikkulapsia. Lasten ei sallittu ruokailla pubin puolella alkoholitarjoilun vuoksi.
Saavuimme Edinburgiin. Kävelimme vähän kaupungilla. Emme käyneet linnassa mäen päällä, vaan hampparoimme alhaalla kaduilla. Määränpäämme oli sinä päivänä Inverness.
Näimme hämärän tultua ennen Invernessiä B&B-kyltin ja ajoimme maalaistalon pihaan. Saimme huoneen piharakennuksesta. Taas satoi. Isäntäväkemme oli vanhempi viljelijäpariskunta. Isäntä muistutti leppoisaa isä Bonanzaa, Ben Cartwrightia. Talonväki tarjosi sekä illalliseksi että aamiaiseksi keittiössään voissa paistettua pekonia, makkaraa, perunaa ja munia. Ruokailimme heidän kanssaan. He kertoivat, että talvisin on pakkasta ja että yksinkertaiset ikkunat jäätyvät molemmin puolin. He pukeutuvat sisällä sen mukaisesti lämpimiin vaatteisiin. Kerroimme, että meilläkin on pakkasta ja että kolminkertaiset ikkunat eivät Suomessa jäädy. Pukeudumme talvisin sisällä kevyesti. He ihmettelivät.
Urquhartin linnanraunion luona oli parkkipaikka ja säkkipillinsoittaja. Pysähdyimme hetkeksi. Pyysin pienempää poikaamme pillipiiparin viereen tihkusateeseen kuvattavaksi. Samalla alkoi säkkipillin soitto, joka kävi kuopuksen korviin vihlovana. Otin pikakuvan, riksaa ei tippunut.
Loch Ness-järvi loppui Fort Augustukseen, mutta me jatkoimme Caledonian Canalia seuraten ja Loch Lochyn ohi Fort Williamiin syömään. Olimme olleet koko ajan Britanniassa tukevasti puettuja. Pojilla oli mummon kutomat värikkäät ja lämpimät villapaidat.
Loch Ness on 39 km pitkä ja 1,5 km leveä. Syvyyttä on syvimmillään 230 m.
Näimme sadepilvien seasta Ben Nevisin huipun. Se on Britannian korkein vuori, 1343 metriä korkea. Sivuutimme Glencoen puuttomat ja korkeat vuoret, seutu on patikkaihmisten suosiossa. Näimme vaellusryhmiä lähtemässä vaelluksille ja palaamassa vuorilta. Tien vieressä oli Commandopatsas.
Sateessa voi ajaa pitkän päivän, kun mitään kiinnostavaa ei harmaudessa näy. Posotimme 300 mailia yhtä soittoa kohti etelää ja Walesia ohittaen vauhdilla Glasgowin, Blackpoolin ja Liverpoolin. Poikkesimme vain Hadrianuksen muurille. Rooman valtakunta on joskus ulottunut sinne asti.
Majoituimme heti Liverpoolin jälkeen Walesissa Rhyl-nimiseen kylään B&B-paikkaan vanhemman pariskunnan luo. Varasimme yöpaikan, mutta kävimme ennen yökylää läheisessä Sun Centre Water Parkissa polskuttelemassa ja oikein uimassa. Harmi, ettei siellä ollut saunaa, sitä vastoin siellä oli useita isoja liukumäkiä poikien mieleen. Opin yöpaikan isännältä aamiaisella sanan roundabout, liikenneympyrä. Se on mielestäni englannin kielen kaunein sana. Opin myös sanan cereal, murot.
Matka jatkui aamulla. Emme menneet Convy Castleen, pysähdyimme vain hetkeksi sen viereen. Otamme toisen linnan. Keskipäivällä kävimme Pohjois-Walesin rannikkokaupungissa Llandudnossa syömässä ja ihmettelemässä palmuja kaupungin keskellä. Laskuvesi oli parhaillaan paljastanut kaupungin lahden pohjat. Veneet makasivat kallellaan pohjamudassa. Kiva pikkukaupunki.
Se toinen linna Convyn sijasta oli Caernarfon Castle, minne ajaessamme näimme hämärästi Mount Snowdonin. Caernarfonin iso linna on rannassa keskellä Caernarfonin kaupunkia. Pojat saivat luvan takaa pelleillä linnan pihalla valokuvassa. Linna on valmistunut vuonna 1283 ja se on Unescon maailmanperintökohde. Linna on kuninkaallisten käytössä. Prinssi Charles kruunattiin siellä Walesin prinssiksi vuonna 1969.
Bathissa on vanha roomalainen kylpylä, mihin menimme. Se on museo keskellä kaupunkia. Rikkipitoinen vesi oli +44 asteista, mutta kylpemään emme päässeet. Kävimme myös puoliympyrän muotoisen Royal Crescentin pihalla. Yövyimme kivisen kerrostalon B&B:ssä. Bath on vanha kaupunki ja hyvin kivinen. Kaupunkien kivisyys on ollut silmiinpistävää koko matkan aikana. Selailin kirjoja yöpymispaikkamme kirjastossa pitkään yöhön.
Ajoimme Kanaalin rannikolle Brightoniin, jossa olimme vaimon kanssa 1974 englannin kursseilla English Language Centerissä. Köröttelimme kanaalin rantaa seuraten Newhaveniin ja edelleen Eastbourniin, jossa majoituimme kuinkas muuten kuin B&B:hen. Emäntämme oli syntyään belgialainen. Hän muistutti elävästi isotätiäni Ainoa. Kävimme aamulla ihailemassa korkeita kalkkikivitörmiä kanaalin rannassa.
Seilasimme Englannin Kanaalin yli Doverista Calaisiin. Laivamme oli samanlainen, mikä oli vastikään kaatunut kanaalissa kyljelleen ja uponnut puoliksi pohjaan.
Rouvat ostivat itselleen muotiliikkeestä kesämekot. Kävimme Pompidu-Centerissä ja Eiffel-tornissa. Pienimmäisemme leikkiessä pikkuautoilla keskellä jalkakäytävää katukahvilan edessä ohikulkijat silittivät tämän vaaleaa tukkaa. Kävimme myös Pigallella. Champs-Elyseesin liikennevaloissa seistessämme osoitti viereisen auton kuski suksiboxiani ja kysyi, oliko anoppi arkussa? Nyökkäsin. Kysyin liikennepoliisilta lupaa kuvan ottoon, kun hän ohjaili liikennettä Etoilella. Hän vastasi, että tottakai, ole hyvä! Hän pidätteli jonoa takanamme kuvauksen ajan.
Vaterloon taistelukenttä on Nivellesin ja Brysselin välillä. Nousimme korkealle tekokukkulalle, jonka huipulla oli leijonapatsas. Napoleon hävisi Vaterloossa taistelun Wellingtonin herttuan johtamille briteille ja alankomaalais-belgialaisille joukoille vuonna 1815. Taistelusta oli havainnollinen 360 asteen panoraamaesitys suuressa, pyöreässä hallissa.
Painuimme Brysseliin. Katsastimme pienenpienen Manneken Pis-patsaan ja oleskelimme kauneimmalla torilla, missä olin koskaan ollut. Grand Plage teki minuun suuren vaikutuksen. Koristeelliset, vanhat rakennukset ympäröivät aukion. Istuimme kauan ulkoilmaravintolassa. Kävelimme myös torin lähellä katetuilla kauppakujilla ja ajoimme Atomiumille. Sen sisällä kulkivat liukuportaat pallukasta pallukkaan. Pallukoissa oli monenlaisia näyttelyitä.
Ajoimme Ijjselmeerin pitkän padon yli ja siitä edelleen Saksaan. Olimme yötä aikaisemmalta reissulta tutuksi tulleessa suomalais-saksalaisessa perheessä Flensburgissa. Tanskassa kävimme Legolandissa ja kun tuli Juhannus, olimme jo Ruotsin Hallstahammarissa vaimon sukulaisissa. Kävelimme isäntäparin kanssa pitkän ulkoilulenkin, minkä jälkeen pääsimme Juhannussaunaan! Taitoimme metsästä vastakset.
Ajoimme puhtaina Tukholmaan, josta seilasimme yölaivalla Turkuun. Aamulla ajoimme kotiin Vantaalle. Auton matkamittariin tuli reissusta 6400 km. Kattoboxissa oli kupoliteltan lisäksi uusi, itäsaksalainen huvilateltta. Emme pystyttäneet telttoja kertaakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti