maanantai 29. helmikuuta 2016

Viron saarimatka 3. Muhu. Tamse-Väinä tamm-Pädaste. Toukokuu 2005

SAARIMATKA MUHULLE 14-15.4.2005

Matkakohteemme oli jo tutuksi tullut Muhun saari, joka kuuluu Saarenmaan maakuntaan. Laivaliikenne Viron mantereelta Saarenmaalle tapahtuu ensin Muhulle, sitten ajo Muhun läpi ja sitten neljän kilometrin pituista pengertietä Saarenmaalle. Tie menee Väina tammen päällä. Väinä tamm on suomeksi Salmen pato.

Meitä oli 17 virolaista ja 5 suomalaista, kun aloitimme reippailut Tamsen rannasta pitkin Muhun rantoja kohti etelää. Muhun kiertosuuntamme oli vastapäivään.

Ranta oli alavaa niittyä ja sää aurinkoinen, mutta tuulinen. Ihmettelimme tammikuun tulvan tekemiä korkeita kaislavalleja rantakatajikoissa. Merivesi oli noussut Helsingissä 1,5 metriä Kauppatorin puoleen väliin asti, mutta näillä seuduilla vedenpinnan nousu oli tuplasti enemmän. Koguvan Vanatoan pihalla pidimme iltapäivätauon, josta jatkokävely Väinä tammelle tapahtui alavalla heinikkorannalla.

Majatalomme Käspri Kodumajutus oli Koguvan kylässä. Sauna oli lämmin saapuessamme sinne kävelyn jälkeen. Maie Scmuul oli valmistanut illalliseksi herkullista kalkkunaa, lihapullia ja salaattia.
Päivän kävely oli19 km.

Etappimme olivat Muhu 3 ja 4

Muhu 3 ja 4

Kävelyreittimme oli Tamse-Väinä tamm-Pädaste

ENSIMMÄINEN KÄVELYPÄIVÄ, TAMSE-VÄINA TAMM, LAUANTAI 14.4.2005

Lähtökuva Tamsen pihalla. Virolaisia oli 17 ja suomalaisia 5.

Olev, Alpo ja Antti. Saimme Alpolta hatut.

Tammikuun tulvan tekemiä ruokovalleja Lõpemeren rannalla

Harri, Lauri ja Holger nostelivat ruokonippuja

Alavaa rantaniittyä Koguvan ja Väinä tammen välillä

TOINEN KÄVELYPÄIVÄ, VÄINA TAMM-PÄDASTE, SUNNUNTAI 15.4.2005

Seuraavana päivänä aloitimme harjoitukset saman Väina tammen läheltä tuulimyllyn luota, mihin olimme edellisenä päivänä lopettaneet.

Kävelyn alussa näimme nurmettuneet kummut. Siinä oli ollut Muhun linnoitus. 1300-luvulla linnoituksessa olivat olleet kivimuurit, joita oli korotettu hirsivarustuksilla. Saarelaiset olivat pitäneet linnoituksessa puoliaan saksalaisia ristiretkeläisiä vastaan.

Linnoitusalueelta marssimme Aljavaan. Koko Muhun saari voisi olla elävä ulkoilmamuseo, aprikoi Olev. Saarella oli lukuisia vanhoja ja hyvin hoidettuja hirsitaloja ruokokattoineen. Kulkuväylät oli reunustettu kiviaidoin. Aljavassa meillä täyttyi 1100 km Viron rantakävelyissä. Loppumatka oli alavaa nurmea, mutta ei niin märkää, että olisimme kastelleet kenkämme tai sukkamme. Lopetimme kävelyn Pädaste Mõisin pihalle. Kävelyä tuli 14 km.

Olin nähnyt Pädasten kartanon päärakennuksen edellisen kerran vuonna 1995, jolloin se oli rappiolla ja myytävänä edullisesti sille, joka lupautuu korjaamaan sen. Kartanon hinta ei ollut paha, mutta korjauskustannukset olivat korkeat. Päärakennusta on nyt alettu korjata, mutta se ei ollut vielä käytössä. Hotelli toimi sivurakennuksissa.

Lähdimme ajamaan hotellilta Kuivastun satamaan ja ehdimme juuri parahiksi klo 17.00-lauttaan. Kotona Vantaalla olin puolen yön jälkeen.

Aloitimme toisen päivän kävelyt tuulimyllyn parkkipaikalta Väina tammen läheltä

Muhun linnoituksen nurmikumpuja. Alpo kajautti lähtövihellyksen pajupillillä kumpareen päältä.

Kyselimme tietä paikallisilta. Olimme eksyneet.

Ihanaa Muhua

Muhu voisi olla elävä ulkoilmamuseo

Talis auttaa Angelaa

Helppoa Väike Väinin rantaa 

Lopetimme päivän reippailut Pädaste Mõisille





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti