VIRON SAARIMATKA 2
Toinen saarireissumme oli hiihtomatka Saarenmaalle. Suomalaisia hiihtäjiä oli kolme ja virolaisia 12.
Suomen joukkue matkusti Helsingistä Tallinnaan hiihtoa edeltäneenä päivänä Silja Europalla. Laivan entinen nimi oli Sally Albatros, jolla on historiansa aikana ollut paljon huonoa onnea. Kerran se on palanut ja kerran se oli upota, mutta taitavan kapteenin onnistui ohjata se matalikolle, jossa se vajosi vain muutaman metrin. Jokin aika sitten se kolhi kylkiään Pietarin satamassa.
ENSIMMÄINEN HIIHTOPÄIVÄ, LAUANTAI 26.2.2005
Aloitimme hiihdon Saarenmaata esittävän karttataulun luota Väina tammen juuresta. Karttataulun luona oli paikoitusalue. Suomalaisten autona oli punainen laina Nissan.
Hiihtosuuntamme oli kohti etelää myötäpäivään Saarenmaan rantoja pitkin jäällä. Jään paksuus oli 20 cm ja sen päällä oli kovaa lunta muutama sentti. Aurinko paistoi ja pakkasta oli 12 astetta.
Kesken matkaa meidät yllätti läpinäkemätön lumimyrsky, joka ei onneksi kestänyt kauaa. Sen jälkeen ajauduimme avoveden partaalle, jossa uiskenteli joutsenia. Loppumatkalla ennen Kübassaaren majakkaa oli ahtojäitä. Toiset kiersivät ne ja toiset menivät vaivalloisesti ahtojääalueen läpi. Kellään ei ollut puusuksia, jotka olisivat varmasti katkenneet. Lopetimme hiihdon Kübassaaren majakalle auringon laskun aikaan klo 17.45. Hiihtomatka oli 20 km.
Majapaikkamme oli Saarenmaan toisella puolella 60 km päässä pienessä Leisin kylässä Triigin sataman lähellä. Meille oli varattuna puolet pitkästä kaksikerroksisesta majatalosta. Teimme iltaruokamme ja pääsimme saunaan. Nukuimme lakanoiden välissä.
Etappimme olivat Saarenmaa 1 ja Saarenmaa 2
Saarenmaa 1 ja Saarenmaa 2
Hiihdimme reitin Väina tamm-Kübassaari-Lyhike. Kartassa myös Leisi.
 |
| Leisin yötalomme |
 |
Valmistimme yötalossa itse ruokamme
|
Lähdimme hiihtämään Saarenmaa-kyltin luota
 |
Karoliina Martterhornilla
|
 |
| Joudumme pian lumimyrskyyn |
 |
| Evästauko Kõrkveressä |
Joutsenia avovedesssä
Tammikuun tulvan tuhoja
Tauko vähälumisella paikalla
Jokke tauolla
 |
Lumi oli märkää. Suksi ei luistanut, vaikka pakkasta oli 12 astetta.
|
TOINEN HIIHTOPÄIVÄ, SUNNUNTAI 27.2.2005
Toisena päivänä jatkoimme siitä, mihin olimme edellisenä päivänä lopettaneet. Valitsimme hiihtorantamme Kaakkois-Saarenmaalta siksi, että ranta oli liian sokkeloinen ja soinen kesällä kulkemiseen. Kovalla jäällä eteneminen oli helppoa.
Ajoimme Kybassaaren majakalle syvissä kuorma-auton jättämissä urissa autojen pohjat kovaa lunta ja kiviä raapien. Tietä ei oltu aurattu koko talvena.
Hiihdimme Udriku laidin ja Muraja-saaren eteläpuolitse avomeren reunassa kohti vaaleaa tehtaanpiippua ja tummaa majakkaa, jotka siinsivät kaukana. Ilma oli taas mitä mainioin. Hiihto sujui reippaasti ja kun tulimme pitkään, katajaa kasvavaan saaren, näimme edessämme punaiset Lyhiken rantatalot. Reissu loppui talojen luo klo 15.00. Teimme latua 12 km.
Kybassaaren tiellä Olevin autosta puhkesi takarengas. Koska varapyörän vaihtamisessa meni aikaa, meillä oli lupa ohittaa autojono Kuivastun satamassa lauttaan ajettaessa ja ajaa suoraan lauttaan. Me suomalaiset olimme ihmeissämme tästä etuilusta, mutta virolaiset ystävämme sanoivat totisina, että rengasrikkomme vuoksi niin sai tehdä.
Aloitimme toisen päivän hiihdon Kübassaaran majakalta
 |
| Toisenakin päivänä oli hyvä hiihtosää |
 |
| Katrin ottaa aurinkoa |
 |
| Tauko pitkällä ja kapealla, katajaa kasvavalla saarella |
 |
| Lyhiken laiturit ja talot. Hiihto oli lopuillaan. |
 |
| Jokke ja Ana iloisina maalissa |
 |
Olevin autosta puhkesi takarengas Kübassaaren tiellä
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti