Kävelimme Tabasalusta Keila-joelle
Aloitimme Viron rannikkokävelyt neljän hengen porukalla Tallinnan länsipuolelta Tabasalun läheltä Rannamõisasta sadesäässä. Meitä oli neljä uteliasta tutkimusmatkailijaa: Petra, Olev, Indrek ja minä.
Kuljimme kalkkikivitörmien alla, rannikkovartioaseman pihan läpi, kivikoissa, heinikoissa, pitkillä hiekkarannoilla, majakoiden, kk-pesäkkeiden ja ilmavalvonta-asemien ohi 26 km matkan ja saavuimme Keilajoelle. Suurupissa Talis liittyi seuraamme.
Väänajõesuun hiekkarannalla meille välähti, että voisimme kulkea samalla tavalla koko Viron rannikon. Niin mukavaa meillä oli autioilla ja vapailla rannoilla.
 |
| Virallinen lähtökuva Tabasalussa 12.9.1998 aamukahdeksalta. Indrek, Petra ja Olev. |
 |
| Toinen virallinen lähtökuva Rannamõisassa. Indrek, Olev ja Antti. |
 |
| Alusta lähtien kaikkialla oli kaunista |
 |
| Tässä vartiokopissa on joskus ollut vartijoita. Nyt se oli tyhjä. |
 |
| Veden muovaamaa rantakalliota |
 |
| Antti ja Olev |
 |
| Petra oli iloinen ja pani tanssiksi |
 |
| Kävelimme rauhallisilla rannoilla |
 |
| Petra ja bunkkerin jäänteitä |
 |
| Rannalla oli vanhoja rakennelmia |
 |
| Suurupissa Talis liittyi mukaamme |
 |
| Loppuasentoni Keilajoella |
Vanha kartano Keilajoen varrella
Türisalupankin alla oli autonromuja
Väänajoen silta oli sopivasti paikalla
Keila-joen putous
Väänajõesuu. Meillä oli mukavaa, vaikka satoi. Tällä rannalla teimme päätöksen vaeltaa koko Viron rannikko.
 Petra, Olev, Indrek ja Talis Keija-joella. Ensimmäinen reissu on tehty. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti