Kävelymme alkoi Viinistusta ja päättyi Loksaan.
Ajoimme Tallinnasta tunnin verran itään ja saavuimme Loksan telakan portille. Kovan koillistuulen takia meidän täytyi muuttaa kävelyn kulkusuunta päinvastaiseksi. Jätimme yhden auton Loksaan ja ajoimme kahdella autolla Viinistuun. Kävelimmekin siis Viinistusta Loksaan. Virolaisia kävelijöitä oli seitsemän ja suomalaisia kaksi.
Alkukävely sujui hyvin Viinistun kylän tuulista rantaraittia pitkin, mutta sitten eksyimme metsään, kun ajauduimme Maalaht-nimisen sisäjärven kiertämisen jälkeen tielle. Tieltä yritimme mennä järven vastakkaiselle puolelle sillä seurauksella, että olimme pian umpimetsässä umpieksyksissä.
Evästauolla kuulimme autojen ääniä. Menimme syötyämme äänten suuntaan ja tulimme tielle samaan paikkaan, mistä olimme lähteneet metsään. Olimme kulkeneet ympyrän. Marssimme tietä pitkin Pärispean kyläkauppaan ja sieltä rantaan. Vaahtopäät iskivät komeasti Pärispean niemen rantakiviin.
Pärispeän niemen uloin kärki on kapea Purekkari, joka on Viron mantereen pohjoisin paikka. Sinne piti tietysti mennä ja ottaa asianmukaiset kuvat Viron vihonviimeisestä kolkasta. Mohnin saari näkyi koillisessa. Tuuli ulvoi ja meri pauhasi. Emme viipyneet niemessä kauaa, sillä aloimme palella.
Ohitimme Suurpean aavekaupungin tuulelta suojaisella rannalla. Alkoi lumisade, joka yltyi niin, että jouduimme kävelemään viimeiset neljä kilometriä tiellä. Rannassa ei voinut kulkea pimeyden ja liukkaiden kivien takia. Lauloin Amille Hoosiannaa, olihan Pääsiäinen. Pakkasta oli aste.
Tulimme Loksan telakan portille paakkuisin jaloin. Lunta oli satanut viisi senttiä. Köröttelimme virolaisten kävelijöiden kyydissä Tallinnaan, jossa meitä odotti sukulaismiehen 70-vuotisjuhlat. Kuljimme 28 km.
Evästauolla kuulimme autojen ääniä. Menimme syötyämme äänten suuntaan ja tulimme tielle samaan paikkaan, mistä olimme lähteneet metsään. Olimme kulkeneet ympyrän. Marssimme tietä pitkin Pärispean kyläkauppaan ja sieltä rantaan. Vaahtopäät iskivät komeasti Pärispean niemen rantakiviin.
Pärispeän niemen uloin kärki on kapea Purekkari, joka on Viron mantereen pohjoisin paikka. Sinne piti tietysti mennä ja ottaa asianmukaiset kuvat Viron vihonviimeisestä kolkasta. Mohnin saari näkyi koillisessa. Tuuli ulvoi ja meri pauhasi. Emme viipyneet niemessä kauaa, sillä aloimme palella.
Ohitimme Suurpean aavekaupungin tuulelta suojaisella rannalla. Alkoi lumisade, joka yltyi niin, että jouduimme kävelemään viimeiset neljä kilometriä tiellä. Rannassa ei voinut kulkea pimeyden ja liukkaiden kivien takia. Lauloin Amille Hoosiannaa, olihan Pääsiäinen. Pakkasta oli aste.
Tulimme Loksan telakan portille paakkuisin jaloin. Lunta oli satanut viisi senttiä. Köröttelimme virolaisten kävelijöiden kyydissä Tallinnaan, jossa meitä odotti sukulaismiehen 70-vuotisjuhlat. Kuljimme 28 km.
Laitoin reissusta peräkkäin kaksi kuvakertomusta, jotka täydentävät toisiaan.
ENSIMMÄINEN KUVAKERTOMUS
Pysäköimme autot talon pihaan Viinistussa
Lähtökuva Viinistun rannassa. Ami, Jass, Urve, Olev, Talis, Mehis, Katrin ja Indrek.
Kuljimme Viinistun tuulista rantatietä pitkin
Mari pauhasi, tuuli kävi koillisesta
Maalahden kohdalla menimme metsään, jossa eksyimme
Evästauko ladolla
Olimme kulkeneet metsässä ympyrän. Ajauduimme samalle tielle, mistä olimme lähteneet.
Enää emme eksyneet, luotimme tieviittoihin
Saavuimme Pärispeän kylään
Kävimme Pärispeän kyläkaupassa
Kävelimme Pärispeasta rantaan rakenteilla olevan kerrostalon ohi
Eräauko ennen Purekkaria
Purekkarin kärki Pärispean niemessä on Viron mantereen pohjoisin paikka
Olev lepää saapuessamme Loksaan
TOINEN KUVAKERTOMUS
 |
| Betonijulisteessa luki: Puolustamme kotimaan taivasta. |
 |
| Rannan rakennelmia |
 |
| Tuuli kävi koillisesta Pärispean niemeen |
 |
| Ryhmämme on menossa kapeaan Purekkarin niemeen |
 |
| Ana ja Ami Purekkarissa |
 |
| Ami tulossa Purekkarilta. Kuvassa myös Viron mantereen pohjoisin puu. |
 |
| Käännyimme tuulettomalle rannalle. Alkoi lumisade. |
 |
| Kävelysilta, vartiotorni ja tyhjä rannikkoasema |
 |
| Rannassa oli Suurpean autio kaupunki |
 |
| Loppumatkalla satoi lunta |
 |
| Ami tulossa Loksaan. Kävelimme viimeiset neljä kilometriä tietä pitkin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti